Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista

 STTK suhtautuu myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos työpaikkatason yhteistoiminta ontuu.
– Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja Katarina Murto tiivistää.

Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti.

Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute – käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

– Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan, työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Jatkuvan neuvottelun periaate mahdollistaisi parhaiten luottamuksen rakentumisen ja tiedonkulun. Työntekijöiden asemaa on parannettava tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien osalta niin vähentämisneuvotteluihin kuin muuhun yhteistoimintaan liittyen, Murto esittää.

Paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä työlainsäädännön tuntemusta

Murto korostaa, että paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä työlainsäädännön tuntemusta, neuvotteluosaamista ja sopijaosapuolten mahdollisimman tasaveroista asemaa. Siksi STTK pitää tärkeänä luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamista.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään selvityksen paikallisesta sopimisesta. Selvityksessä on kuvattu paikallisen sopimisen nykytilaa.
– Paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin ei ole juurikaan tutkittu. Tarvitaan vaikutusarvioita, jotta selviäisi mahdollisten muutosten vaikutukset erityisesti työntekijöille ja työehdoille, mutta myös yritysten väliselle kilpailulle.

Työlainsäädännön ja sopimusjärjestelmän keskeinen lähtökohta ja periaate on heikomman osapuolen eli työntekijän suoja. Lait ja työehtosopimukset määrittelevät työehtojen vähimmäistason, eikä mikään estä tälläkään hetkellä paremmin sopimista.
– Jos YT-lain uudistamisessa onnistutaan ja työntekijöiden asemaa parannetaan, se antaa erinomaiset edellytykset sille, että paikallinen sopiminen työpaikoilla voi lisääntyä myös käytännössä.

Lisätietoja: STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä.

Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.

Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.

Ajankohtaista

20.5.2022

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen: Ict-alan sovittelussa on farssin ainekset

Lue
20.5.2022

STTK:n kommentteja aloitteisiin Vihreiden puoluekokoukselle 2022

Lue
19.5.2022

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomen työmarkkinoille tarvitaan turvatakuut

Lue
19.5.2022

Puheenjohtaja Antti Palolan työmarkkinakatsaus edustajiston kokouksessa

Lue
19.5.2022

STTK:n kultainen ansiomerkki Håkan Nystrandille, Maija Pihlajamäelle ja Leif Wikströmille

Lue
19.5.2022

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Pitkittyvät kriisit luovat huolta jaksamisesta

Lue
19.5.2022

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus

Lue
18.5.2022

Pron viestintäpäälliköksi Salla Matilainen

Lue