STTK:n edustajisto 12.-13.12. 2019
Työmarkkinakatsaus
Puheenjohtaja Antti Palola
Hyvät edustajiston jäsenet.
Törmäsin hiljattain eräässä seminaarissa kysymykseen: Onko luottamus Suomessa katoavaa kansanperinnettä?
Luottamus on katoamassa
Kun mietimme tällä hetkellä työmarkkinatoimijoina kulunutta syksyä ja miksi ei myös muutamia vuosia tästä taaksepäin, vastaisin, että kyllä: Luottamus on katoamassa. – Työmarkkinoilla vastakkainasettelu näyttää lisääntyneen, puheet ovat kovia ja mielipiteet jyrkkiä, neuvottelupöydissä on vaikeaa, lakonuhkia ja toteutuneita työtaisteluita riittää ja henkilökemiatkin tuntuvat säröilevän.
Ei luottamuksen katoaminen ole vain työmarkkinoiden ongelma. Maailmankuvaamme muodostamisessa viestintävälineet ovat keskeisessä roolissa. Suomessa on vahva, ammattitaitoinen ja eettinen journalistinen media. Valitettavasti sen rinnalla toimii viestintä, jota ei ohjaa totuus ja eettisyys vaan mennään mielipiteet edellä. Oikean tiedon ja totuuden rinnalla yhä enemmän sijaa saavat erilaiset valemediat, trollit, valheet ja yksinkertaistukset, jotka puolestaan synnyttävät vihapuhetta ja jopa vainoa. Mitä enemmän tiedon levitys verkottuu ja digitalisoituu, sen haastavammaksi tuntuu käyvän taistelu oikean ja väärän tiedon sekä totuuden ja valheen välillä.
Demokratia on jonkinlaisessa kriisissä.
Entä politiikka? Gallupien perusteella kansa näyttää menettäneen luottamuksensa niin sanottuihin perinteisiin puolueisiin ja äänestäjät ovat jatkuvassa liikkeessä. Vaaleissa tunnutaan hakevan vaihtoehtoa vallitsevalle politiikalle, mutta kun valta on vaihtunut, tyytymättömyys harjoitettuun politiikkaan nostaa nopeasti päätään. Demokratia on jonkinlaisessa kriisissä ja jokaisella puolueilla on mietittävää sen osalta, miten luottamus politiikkaan palautetaan.
Luottamuksen puute ulottuu myös Suomen ulkopuolelle. Se näkyy maailmalla lisääntyneenä epävarmuutena, sotina, kauppasotina, riitelynä ilmastonmuutoksesta tai suorastaan koomisia piirteitä saaneena Brexit-kärhämöintinä. Euroopan unionin jäsenperheessä luottamus valtioiden välillä rakoilee, kun jotkut maat yhteisistä pelisäännöistä piittaamatta ja kansallisiin oikeuksiinsa vedoten heikentävät ihmisoikeuksia, sananvapautta, riippumattomien oikeuslaitosten asemaa ja sitä kautta demokratiaa. Näin on tapahtunut esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.
***
Suomalainen menestystarina on luotu yhteistyöllä rakentaen ja sopien
Olen miettinyt, että tällaisen Suomenko me haluamme? Epäluottamuksen, riitelevän ja vastakkainasettelua lietsovan Suomen?
Osaava koulutettu kansa, laaja tasa-arvo, vahva hyvinvointivaltio, turvallinen yhteiskunta – siis suomalainen menestystarina – on vuosikymmenten saatossa luotu yhteistyöllä rakentaen ja sopien, ei keskenään riidellen tai sotien. En halua uskoa, että Suomen tarinaa jatkossakaan kirjoitetaan riitelyn kautta ajatuksella, että tapellaan – ja sitten voittaja vie kaiken.
Meissä suomalaisissa asuu syvässä käsitys oikeudenmukaisuudesta.
Meissä suomalaisissa asuu syvässä käsitys oikeudenmukaisuudesta. Kestämme vaikeuksia ja vaikeita aikoja, kun asiat perustellaan meille ja koemme, että ongelmia ratkotaan reilulla tavalla ja oikeudenmukaisesti. Työmarkkinatoiminnassa viime vuosien heikon talouden oloissa tämä on näkynyt esimerkiksi erittäin matalina palkankorotuksina, korotettuina maksuina ja työajan pidennyksenä. Heikennykset on nielty pitkin hampain, mutta uskoen, että jos se on isämaan etu, se on tehtävä. Valitettavasti jälkeenpäin olemme saaneet huomata, että ei se ole mennyt ihan reilusti tai oikeudenmukaisesti.
Valitettavasti jälkeenpäin olemme saaneet huomata, että ei se ole mennyt ihan reilusti tai oikeudenmukaisesti.
Kun maailma muuttuu, toimintatapojenkin on tietysti muututtava. Työmarkkinatoiminnassa maailman muutos on kulminoitunut elinkeinoelämän päätökseen luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista ja siirtyä Suomen malliin – mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. EK:n sääntömuutoksen jälkeen tehtiin vielä kilpailukykysopimukseksi ristitty tupo, mutta nyt minkäänlainen yhteinen sopiminen ei enää työnantajille näytä kelpaavan. Siispä liitot neuvottelevat suomalaisen työn hinnasta ja työrauhasta.
Liitot neuvottelevat suomalaisen työn hinnasta ja työrauhasta
Työnantajalle näyttää tulleen yllätyksenä se, että jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja määrittelee keinot niiden saavuttamiseksi. Keskusjärjestöt eivät tahtia määrää. Haikailu vientivetoisen Suomen mallin perään oli työnantajille ruususen uni, mutta uhkaa muuttua painajaiseksi sitä mukaa, kun työmarkkinapöydissä sopimuksia ei synnykään työnantajan toivomalla tavalla ja työtaistelutoimet ovat käytössä. Näyttääkin siltä, että EK ajaa ”vientivetoisen mallinsa” kanssa päin puuta.
Työnantaja mielellään esittelee euroja, joita lakkojen vuoksi menetetään. Työnantajat puhuvat mainehaitoista ja siitä, että Suomi ei lakkojen vuoksi kiinnosta esimerkiksi investoijia. Mielenkiintoista on tässä yhteydessä se, että työnantajat eivät puhu itse asettamisensa työsulkujen vastaavista haitoista.
Työnantajat eivät puhu itse asettamisensa työsulkujen vastaavista haitoista.
Työtaistelutoimet ovat aina seuraus epäonnistuneista neuvotteluista. Tänä syksynä myös lakkojen sovittelut ovat edenneet tavanomaista hitaammin. Lakot ovat työntekijöiden äärimmäinen keino puolustaa oikeuksiaan ja ajaa tavoitteitaan. Valitettavasti ne luovat haittaa myös kansalaisten arkeen ja eurojakin siinä ehkä menetetään. Voivottelun sijasta työnantajien kannattaisi miettiä, mikä työnantajien oma rooli työntaisteluiden syntymisessä on ollut ja olisiko muuta tietä kuin lisääntyvä epäluottamus ja vastakkainasettelu.
Ammattiliitot eivät palvelusuhteiden polkumyyntiä hyväksy
Syksyn postilakon yhteydessä esiin nousi erityisesti palvelusuhteiden polkumyynti eli sopimusshoppailu, jossa työnantaja siirtää työntekijöitä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Myös STTK:n kentässä on ollut vastaavanlainen yritys työehtojen merkittävästä halpuuttamisesta ja palkkojen alentamisesta, kun Turun kaupungin omistama Arkea Oy oli siirtämässä henkilöstöään huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin.
Onneksi Turussa päästiin lopulta neuvottelutulokseen. jonka mukaan Arkea Oy:ssa noudatetaan paikallista AVAINTES-sopimusta. Paikallisen sopimuksen seurauksena työehdot säilyvät kuitenkin selvästi parempina kuin mitä ne olisivat olleet toisessa työehtosopimuksessa.
On täysin ymmärrettävää, että ammattiliitot eivät tätä polkumyynti-ilmiötä hyväksy. Inhimillinen lähtökohta on, että palkalla on tultava toimeen.
Inhimillinen lähtökohta on, että palkalla on tultava toimeen.
Talvea seuraa kevät ja sen myötä päästään julkisen sektorin neuvottelujen ratkaisuhetkiin. Ennakkopuheiden valossa siellä tulee olemaan erittäin tiukka neuvotteluasetelma. On hyvä muistaa, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimi ilman julkisen alan koulutettua, osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä. Tämän varmistamiseksi meidän on huolehdittava niin oikeudenmukaisesta palkkauksesta kuin myös säällisistä työolosuhteista.
***
Paikallinen sopiminen edellyttää osapuolten osaamista ja tasapainoiset neuvottelusuhteet
Vientivetoisen työmarkkinamallin eli paljon puhutun Suomen mallin ohella työnantajat ovat halunneet lisätä paikallista sopimista. STTK:lle tämä sopii, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Uskon muuttuvassa työelämässä olevan paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen järjestämiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi, tasa-arvon vahvistamiseksi ja vaikkapa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.
Mikään muu ei tosiasiassa hidasta paikallista sopimista paitsi puutteellinen tiedonsaanti ja työnantajan sanelu
STTK on useaan otteeseen todennut, että mikään muu ei tosiasiassa hidasta paikallista sopimista paitsi puutteellinen tiedonsaanti ja työnantajan sanelu, jossa ainoa tavoite on työehtojen heikentäminen. Jos työnantajan tavoite paikallisen sopimisen laajentamisessa on ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset ja ajaa ohituskaistalla lisää paikallista sopimista, meille se ei käy.
Paikallinen sopiminen tarvitsee kehittyäkseen osapuolten osaamista sekä tasapainoiset neuvottelusuhteet työntekijöiden ja työnantajien välille. Tämä puolestaan edellyttää, että osapuolilla on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä sopimiseen ja että tieto kulkee työnantajalta henkilöstön edustajalle ja myös toisin päin. Paikallista sopimista edistää käytännössä vahva ja laaja luottamusmiesjärjestelmä.
Luottamus on paikallisen sopimisenkin tärkein lähtökohta.
***
Poliitikkojen pitäisi pysyä erossa työmarkkinaneuvotteluista
Kokenut työmarkkinatoimittaja kirjoitti pari viikkoa sitten Helsingin Sanomissa, että poliitikkojen pitäisi pitää näppinsä erossa työmarkkinaneuvotteluista.
Miten samaa mieltä olemmekaan STTK:ssa. Valitettavasti meillä on tästä hallitus toisensa jälkeen huonoja kokemuksia. Poliitikkojen sotkeutuminen työmarkkina-asioihin aiheuttaa Suomessa lähes poikkeuksetta samanlaisen ilmiön kuin jos heittäisi tulitikun bensakanisteriin. Varmasti leimahtaa.
Poliitikkojen sotkeutuminen työmarkkina-asioihin aiheuttaa Suomessa lähes poikkeuksetta samanlaisen ilmiön kuin jos heittäisi tulitikun bensakanisteriin.
Ymmärrämme toki, että poliitikoilla on hinku antaa neuvoja ja ohjausta työmarkkinapöytiin. Motiivit liittyvät talouteen, työllisyyteen ja joskus neuvoja annetaan puhtaasti ideologisista syistä. Tästä huolimatta neuvon poliitikkoja keskittymään siihen, minkä he parhaiten osaavat eli tekemään politiikkaa ja jättämään työmarkkina-asiat työmarkkinajärjestöjen huoleksi.
Kolmikantaisen lainvalmistelun kautta voimme vahvistaa vuoropuhelua ja sitä kautta luottamusta päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen. Tarvitsemme luonnollisesti jatkuvaa vuoropuhelua, sillä niin poliitikkojen kuin työmarkkinatoimijoiden on seurattava herkeämättä maailman muutosta, jotta Suomi pärjää globaaleilla markkinoilla.
Ammattiyhdistysliikkeen on syytä miettiä suhtautumistaan puolueisiin ja politiikkaan
Myös ammattiyhdistysliikkeen on syytä miettiä suhtautumistaan puolueisiin ja politiikkaan. Työelämän ja ammattien murros on johtanut siihen, että rajat esimerkiksi duunarien, toimihenkilöiden ja yrittäjyyden välillä ovat hämärtyneet. Lobbaus ja lainsäädäntötyöhön vaikuttaminen ovat luonnollinen osa liittojen ja keskusjärjestöjen työtä. Ammattiyhdistysliikkeen liiallinen sotkeutuminen puoluepolitiikkaan voi kuitenkin olla ongelma. Jäsen ei välttämättä halua ammattiliitoltaan poliittista kannanottoa vaan turvaa ja tasapainoa työhönsä ja arkeensa. Siitä hän meille maksaa.
Ammattiyhdistysliikkeen liiallinen sotkeutuminen puoluepolitiikkaan voi kuitenkin olla ongelma.
Suomi sai toissapäivänä uuden, pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen. Toivomme, että hallitukseen muodostuu nopeasti hyvä ja luottamuksellinen työilmapiiri, jotta se kykenee toteuttamaan ohjelmaansa paremman ja tasa-arvoisemman Suomen saavuttamiseksi. Talous- ja työllisyyshaasteet ovat uudella hallituksella täysin samat kuin edeltäjällään eikä niitä hoideta sekavalla politiikalla vaan yhteistyöllä.
***
Vaikka Suomi hoitaisi omat asiansa – taloutensa ja työllisyytensä – esimerkillisesti, olemme koko ajan myös maailmantalouden armoilla. Myrskyt osuvat tänne hieman muiden maiden jäljessä, mutta osuvat silti. Suomen komentosillalla on oltava koko ajan valppaana ja valmiudessa muuttaa kurssia, jos maailmalla asiat menevät nykyistä enemmän solmuun.
Taloudessa menee tällä hetkellä kohtalaisesti. Eri ennusteiden mukaan kasvu on hidastumassa, mutta yhtä kaikki talous edelleen kasvaa. Hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen ja erittäin vahvasti riippuvainen nimenomaan siitä, millä vauhdilla kasvu lähivuosina jatkuu. Talouskasvua ei myöskään voi enää tavoitella hinnalla millä hyvänsä. Ilmastonmuutoksen torjunta haastaa rajattoman kasvun idean.
***
Työllisyystavoite on vaativa
Työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on asetettu useita kolmikantaisia työryhmiä, joissa mietitään muun muassa maahanmuuttoa, koulutusta, työttömyysturvaa, paikallista sopimista ja perhevapaauudistusta. Tehtävä ei ole helppo ja vaikeammaksi tilanne muuttuu, jos kasvu edelleen hidastuu ja työllisyys kääntyy laskuun. Ensi kevät on ensimmäinen todellinen virstanpylväs siihen, riittävätkö sovitut toimet vai tarvitaanko uusi rytmi. Jos työllisyys ei kehity toivotulla tavalla, helppoja ratkaisuja ei ongelman ratkomiseen ole tiedossa.
Tehtävä ei ole helppo ja vaikeammaksi tilanne muuttuu, jos kasvu edelleen hidastuu ja työllisyys kääntyy laskuun.
Suomelle EU:n jäsenenä ei ole yhdentekevää, millaisia aloitteita uusi komissio tekee työelämän osalta. Uudessa työohjelmassa on muun muassa viherelvytys kunnianhimoisine ilmasto- ja ympäristölakipaketteineen, joiden myötä Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Komissio haluaa vahvistaa sosiaalista Eurooppaa ja olemme STTK:ssa erityisen tyytyväisiä tasa-arvoa vahvistaviin linjauksiin, joihin sisältyy esimerkiksi palkka-avoimuuden vahvistaminen.
Suomalaisina iloitsemme tietenkin ensimmäisestä naiskomissaaristamme, jonka vastuulla on EU:n uusi Afrikka-strategia. Afrikka-kumppanuuden myötä olemme tukemassa laajentuvia työmarkkinoita ja työelämän oikeuksien kehitystä Afrikassa. Salkku on siten tärkeä palkansaajien ja työelämän kehittämisen näkökulmasta. Afrikka on unionille strategisesti merkittävä maanosa myös, kun haluamme paneutua maahanmuuton perusteisiin ja ennaltaehkäistä pakolaistulvaa Eurooppaan.
***
Eläkejärjestelmän kestävyydestä huolehdittava
Viime keväänä edustajistossa otin esiin huoleni eläkejärjestelmän kestävyydestä. Totesin tuolloin, että eläkepöydissä on oltava hereillä, jotta myös nuorille annettu eläkelupaus voidaan pitää ja eläkkeet turvata. Yhtälö, jossa eläkemaksuja ei nosteta, saavutettuihin eläke-etuuksiin ei puututa, sijoitustoiminnan tuotot eivät kehity riittävästi, suomalaisia syntyy yhä vähemmän ja työperäinen maahanmuutto on vähäistä, on pitkällä aikavälillä työeläkejärjestelmän näkökulmasta kestämätön.
STTK ei hyväksy sitä, että eläkejärjestelmää nakerrettaisiin napsimalla rahastoista hieman sinne ja vähän tänne.
Toistan sanatarkasti keväisen viestini ja varsinkin viimeisten syntyvyyslukujen valossa olen astetta huolestuneempi järjestelmän kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Sitäkin huolestuneempi olen poliitikoista, jotka hinkuvat eläkevaroja poliittisten lupausten katteeksi. STTK ei hyväksy sitä, että eläkejärjestelmää nakerrettaisiin napsimalla rahastoista hieman sinne ja vähän tänne. Jos siihen ryhdytään, ollaan työeläkejärjestelmän perusteita nakertavalla tiellä.
***