OECD suosittaa Suomelle oppivelvollisuusiän nostoa

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili
Oppivelvollisuusiän nostaminen

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi Suomea koskevan arvioinnin, joka keskittyy erityisesti nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymiseen sekä nuoria tukeviin palveluihin. Raportti esittää räätälöityjä suosituksia, miten nuorten koulutuksesta työhön siirtymistä voidaan sujuvoittaa sekä palvelu- ja tukijärjestelmää kehittää.

Keinolistalla on monia STTK:nkin esittämiä ratkaisuja, muun muassa koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevät tukimuodot, oppivelvollisuuden pidentäminen, koulutuksesta työelämään siirtymisen helpottaminen, korkeakoulujen opiskelijavalintojen nopeuttaminen sekä sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja sen palvelujen räätälöinti yksilölähtöisesti. OECD suosittaa myös vertaistuen sekä digitaalisten, monialaisten palveluiden nykyistä aktiivisempaa hyödyntämistä nuorten palveluissa.

OECD pitää suomalaista korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää yhtenä valikoivimmista, mikä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan.

Erityisiä vaikeuksia on nuorilla, joiden koulutustaso on alhainen

Erityisiä vaikeuksia työmarkkinoille siirtymisessä on nuorilla, joiden koulutustaso on alhainen. Toisen asteen koulutus puuttuu lähes puolelta kaikista työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista. Suomelle annetaan myös suositus helpottaa siirtymistä toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen.

Vain neljännes toisen asteen koulutuksesta valmistuneista jatkaa korkeakoulutukseen heti valmistumisensa jälkeen. Tämä luku on koulutustason noston näkökulmasta liian alhainen. 1970-luvulla syntynyt ikäluokka on jäämässä Suomessa koulutetuimmaksi. OECD pitää suomalaista korkeakoulujen pääsykoejärjestelmää yhtenä valikoivimmista, mikä viivästyttää opintojen aloittamista ja pakottaa hakijoita pitämään välivuosia vasten tahtoaan. Korkeakoulujen kapasiteettia tulisi lisätä.

Joka kolmas suomalaisnuori saa työttömyyskorvausta, mikä on toiseksi suurin osuus OECD-maissa.

OECD korostaa, että vaikka Suomen koulutusjärjestelmä kuuluu parhaimmiston joukkoon, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tehottomuus ja sekavuus estää suurta osaa nuorista siirtymästä sujuvasti työmarkkinoille. Tukijärjestelmä on monimutkainen. Tukien ja työvoimapalvelujen heikko yhteys estää vahvemman aktivointijärjestelmän toteuttamisen. Joka kolmas suomalaisnuori saa työttömyyskorvausta, mikä on toiseksi suurin osuus OECD-maissa. Ratkaisuksi OECD tarjoaa tukijärjestelmän yksinkertaistamista sekä aktivoivien palvelujen integroimista.

Suomessa nuorten työllisyysaste on muita pohjoismaita alhaisempi, vaikkakin olemme OECD:n keskiarvon yläpuolella.

Nuorten sujuva pääsy työmarkkinoille on tärkeää heidän omien taloudellisten näkymiensä ja hyvinvointinsa kannalta, mutta kansantalouden tulevaisuuden kannalta se on suorastaan välttämätöntä. Työikäisten osuus Suomen väestöstä pienenee arviolta 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä, jolloin työikäisten osuus väestöstä on enää alle 60 prosenttia. Suomessa nuorten työllisyysaste on muita pohjoismaita alhaisempi, vaikkakin olemme OECD:n keskiarvon yläpuolella. Alhainen syntyvyys ja työikäisen väestön osuuden nopea pieneneminen ovat ilmiöitä, joiden kanssa Suomi ei kamppaile yksin. OECD:n Investing Youth -politiikkasuositusten ohjelma on ollut käynnissä jo viitisen vuotta ja nuoriin investoiminen on politiikan painopisteitä kaikissa järjestön jäsenmaissa.

Raportin ehkä olennaisin viesti on, että investoiminen nuoriin edellyttää kansakunnalta visiointia ja yhtenäistä toimintaa, jotta koulutusjärjestelmä ja työmarkkinat toimivat saumattomasti yhdessä. Vain yhden politiikkalohkon tai koulutussektorin kehittäminen ei riitä, vaan tilannekuvan kehittäminen vaatii kokonaistarkastelua sekä yksilölähtöistä näkökulmaa.

Taina Vallander

Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö tilasivat OECD:ltä arvioinnin nuorten palveluista. Arvioinnissa keskityttiin erityisesti nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymisen. Arviointi on osa OECD:n Action Plan for Youth -toimintapolitiikkaohjelman toteuttamista.

Lue raportin suomenkielinen tiivistelmä

***

STTK esittää oppivelvollisuusiän nostamista

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue