Koulutukseen tasa-arvoa oppivelvollisuutta pidentämällä


Oppivelvollisuuden pidentäminen

Mielikuva mahdollisuuksien tasa-arvosta suomalaisessa koulutuksessa murenee pala palalta. Jo aiemmin on tiedetty koulutuksen periytyvän sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi yliopistoon päätyvät todennäköisemmin opiskelemaan korkeakoulutettujen vanhempien lapset. Aiemmin tässä kuussa julkaistussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tuoreessa tutkimusraportissa tarkastellaan lasten koulu-uria pitkittäistutkimuksen avulla ja vertailemalla vuosina 1987 ja 1997 syntyneitä. Tulokset maalaavat koulutuksesta kaikkea muuta kuin yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän kuvan.

Tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustausta ja tulotaso vaikuttavat merkittävästi lasten koulumenestykseen. Parhaat edellytykset menestyä koulussa on korkeasti koulutettujen, suurituloisten lasten vanhemmilla.  80 % tytöistä, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja, sai yli kahdeksan keskiarvoja. Sen sijaan vain 26 % tytöistä, joiden vanhemmat olivat suorittaneet perusasteen koulutuksen, sai yli kahdeksan keskiarvoja. Ero on selvä ja näkyy yhtä vahvana myös pojilla.

Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat ovat eriytyneet tyttöjen ja poikien välillä

Koulumenestys näyttää myös vahvasti sukupuolittuneelta. Tytöt menestyvät koulussa poikia paremmin, mikä on havaittu myös useissa kansainvälisissä oppimistutkimuksissa. Erot ovat paitsi suuria ja ne kasvavat. Tämä on huolestuttavaa eikä vähiten siksi, että oppilaiden menestys peruskoulussa vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa jatkaa opintoja toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat ovat jo muutenkin eriytyneet tyttöjen ja poikien välillä.

Koulu ei poista oppilaiden taustoista johtuvia eroja

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa todetaan varsin karusti, että tulosten perusteella koulu ei poista oppilaiden taustoista johtuvia eroja. Samaan lopputulokseen ovat päätyneet aiemmin myös mm. Hannu Karhunen ja Roope Uusitalo todeten, ettei tasa-arvoistumiskehitys koulutuksessa ole ehtinyt vielä edes alkaa.

Lisäksi eri syistä noin 15 % ikäluokasta jää vaille toisen asteen tutkintoa. Tänä vuonna peruskoulun aloittaneet lapset ovat työelämässä vielä 2070-luvulla, emmekä osaa edes kuvitella missä ammateissa he tulevat työuransa aikana toimimaan. Tiedämme kuitenkin jo nyt, ettei pelkkä perusasteen koulutus anna riittäviä eväitä työelämään. Pelkän perusasteen koulutuksen käyneistä vain 43 prosenttia on työllisiä.

Koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen tulisi olla yksi koulutuksen kärkihankkeista seuraavalla vaalikaudella. Osana tätä kokonaisuutta tulisi valmistella toimet, joilla varmistetaan toisen asteen tutkinnon saaminen koko ikäluokalle ja minimoidaan perhetaustan vaikutukset nuorten koulutusvalintoihin. Oppivelvollisuusiän nostaminen ja maksuton toisen asteen koulutus olisivat konkreettinen keino savuttaa nämä tavoitteet.

Osana oppivelvollisuuden uudistamista on varmistettava, että jokainen peruskoulun päättävä saavuttaa sellaisen tieto- ja taitotason, joka antaa eväät menestyä jatko-opinnoissa. Osaamisperustan vahvistaminen on välttämätöntä myös työllisyyden parantamisen ja työurien pidentämisen näkökulmasta. Nuorena hankittu osaaminen rakentaa pohjan koko myöhemmälle työuralle ja elämälle.

Riina Nousiainen, STTK:n asiantuntija, koulutus ja osaaminen