Tasan vuosi sitten Göteborgissa järjestettiin eurooppalainen sosiaalialan huippukokous. Siellä Euroopan komissio ja Ruotsin hallitus esittelivät EU:n toistaiseksi kunnianhimoisimman poliittisen ohjelman työelämän kehittämiseksi: Sosiaalisten oikeuksien pilarin.
Käytännössä ohjelma muodostui julistuksesta vahvistaa Euroopan työelämää ja sen sosiaalista ulottuvuutta. Julistuksella Jean-Claude Junckerin komissio nosti työelämän ja sosiaalisten asioiden kehittämisen vahvasti eurooppalaiselle agendalle.
Elämme maanosassa, jossa on aikaisempaa suuremmat taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä maiden sisällä että niiden välillä.
Seuraavat EU-vaalit järjestetään ensi vuoden toukokuussa. Niiden lähestyessä on tärkeä korostaa, että tälle työlle on saatava jatkoa myös seuraavan komission kaudella.
Nykyinen komissio on toiminut aikana, jolloin EU on päässyt toistaiseksi vakavimman kriisinsä yli ja kasvu-uralle. Kriisi ja sen aikana harjoitettu politikka on toisaalta jättänyt jälkensä Eurooppaan. Elämme maanosassa, jossa on aikaisempaa suuremmat taloudelliset ja sosiaaliset erot sekä maiden sisällä että niiden välillä. Kasvava eriarvoistuminen sekä sen vanavedessä seurannut populismi ja suvaitsemattomuus ovat realiteetteja monessa maassa, kun uuden parlamentin valinta lähestyy.
Eriarvoistuneessa Euroopassa demokratian kriisiin ja kansalaisten huoliin on vastattava. Työelämän ja sosiaalisten asioiden kehittäminen on yksi tapa ratkaista tämä ongelma. Euroopan parlamentin suurimman puolueen eli Euroopan kansanpuolueen EPP:n puheenjohtaja Manfred Weber, joka on myös yksi kärkiehdokkaista tulevaksi komission puheenjohtajaksi, puhui viime viikolla puolueensa kongressissa Helsingissä. Hän piti sosiaalisen pilarin toimeenpanemista tärkeänä myös seuraavan komission kaudella.
Talous ja kansalaisten hyvinvointi tasapainoon
Euroopan perussopimukseen on kirjattu oikeudet pääoman, työn ja tavaroiden vapaasta liikkuvuudesta. Ne ovat oikeudellisesti vahvemmassa asemassa kuin sosiaaliseen peruskirjaan kirjatut oikeudet. Sosiaalisen pilarin toimeenpaneminen on tapa puuttua tähän epätasapainoon. Sen kautta turvataan EU:ssa tasavertainen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työehdot ja työntekijän mukana liikkuva sosiaaliturva. Vaikka pilari on vähemmän oikeudellisesti pakottava, kuin perussopimuksen vapaudet, se on askel kohti tasa-arvoisempaa Eurooppaa, jossa ytimessä ovat kansalaiset.
Palkansaajilla pitää olla vahva ääni Euroopan kehityksessä, koska olemme tärkeä linkki päätöksenteon ja kansalaisen välillä.
Viimeisen vuoden aikana komission ja jäsenmaiden sosiaalisen pilarin periaatteita on pantu toimeen aktiivisesti. Tällä hetkellä parlamentin käsittelyssä ovat perhevapaa- ja työehtodirektiivit sekä aloite eurooppalaisesta työviranomaisesta. Viime viikolla päästiin harppaus eteenpäin, kun Euroopan parlamentissa äänestettiin työehtodirektiivistä. Parlamentin selkeä enemmistö äänesti työntekijöiden oikeuksien vahvistamisen puolesta määrittämällä tarkemmin, kenet luetaan työntekijäksi sekä puuttumalla nollasopimuksiin. Tätä työtä on jatkettava seuraavalla parlamenttikaudella.
Sosiaalisten oikeuksien pilari vahvistaa myös työelämän osapuolten eli työntekijöiden ja työnantajien roolia eurooppalaisen työelämän ja yhteiskunnan kehittämisessä. Palkansaajilla pitää olla vahva ääni Euroopan kehityksessä, koska olemme tärkeä linkki päätöksenteon ja kansalaisen välillä. Aktiivinen yhteistyö seuraavan komission, parlamentin ja eurooppalaisten työelämän osapuolten välillä on olennainen elementti työelämän ja sosiaalisten asioiden kehittämiseksi.
Haluamme tasa-arvoisen ja sosiaalisesti kunnianhimoisen Euroopan, jossa ihmisoikeudet ja sosiaalisten oikeuksien peruskirja toimivat unionin kehittämisen perustana.
STTK:ssa pidämme ehdottoman tärkeänä, että työ sosiaalisen pilarin tavoitteiden toimeenpanemiseksi jatkuu. Haluamme tasa-arvoisen ja sosiaalisesti kunnianhimoisen Euroopan, jossa ihmisoikeudet ja sosiaalisten oikeuksien peruskirja toimivat unionin kehittämisen perustana. Riittävät sosiaaliset oikeudet, toimeentulo ja julkisten palveluiden saatavuus on turvattava tasa-arvoisesti kaikille koko unionin alueella. Kaikille EU-kansalaisille on myös luotava turvaa esimerkiksi vanhemmuuden, sairauden tai vanhuuden varalta. Työ on tehtävä yhdessä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita ja yhteensovittamalla – ei harmonisoimalla – nykyisiä järjestelmiä.
Maria Häggman
kansainvälisten asioiden päällikkö