STTK: Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa, saatavuusharkinnasta voidaan luopua

Maahanmuuttajat työelämässä

Huoltosuhteen ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Suomessa on tehtävä enemmän työtä ja saavutettava nykyistä korkeampi työllisyysaste. Jos tai kun suomalaisia ei riitä tätä tarvetta täyttämään, pitkällä aikavälillä tarvitsemme työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta.
– Asia on poliittisesti ja myös työmarkkinoiden näkökulmasta herkkä. Myös yhteiskunnallinen keskustelu kulkee usein ääripäissä maahanmuuton puolesta tai sitä vastaan. STTK haluaa pidemmällä aikavälillä hallittua maahanmuuttoa ja sen varmistamiseksi laajan yhteiskuntapoliittisen ohjelman, puheenjohtaja Antti Palola totesi tänään järjestön edustajiston kokouksessa Helsingissä.

Palola perustelee esitystä Suomen ikärakenteella ja heikentyvällä huoltosuhteella.
– Työelämän ulkopuolella on koko ajan kasvava joukko ihmisiä ja samanaikaisesti monia aloja vaivaa paha työvoimapula. Suomalaisia syntyy ennätysvähän, eikä syntyvyyden noususta ole nopeaksi lääkkeeksi työmarkkinoiden haasteisiin. Hyvinvointivaltio ei kestä näitä yhtälöitä, Palola toteaa.

STTK korostaa, että monet maahanmuuttajat tulevat jo nyt Suomeen opiskelemaan ja tekemään töitä ja heillä on usein opiskelu- ja työpaikka valmiina.
– STTK:n mielestä saatavuusharkinnasta voidaan jatkossa luopua edellyttäen, että riittävät resurssit tarkastuksiin ja valvontaan on varmistettu. Saatavuusharkinta lisää byrokratiaa ja viivästyttää usein työvoiman saamista tilanteessa, jossa osaamista ja tekijöitä ei syystä tai toisesta Suomesta löydy.

Maahanmuuton lisääntyessä työelämän pelisäännöistä ja reunaehdoista ei pidä tinkiä.
– Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. STTK sanoo ei palkkojen polkemiselle, kaksille työmarkkinoille, harmaalle taloudelle ja työntekijöiden epäasialliselle kohtelulle. Hyvä maahanmuuttopolitiikka on kokonaisvaltaista ja poliittisen päättäjän on otettava tästä vastuu. Se tarkoittaa esimerkiksi kohtuuhintaisia asuntoja, päiväkotipaikkoja lapsille, koulu- ja opiskelupaikkoja nuorille, kieli- ja täydennyskoulutusta kaikille sekä tukipalveluja tarvitseville. Ammattiliitot voivat tehdä paljon maahanmuuttajien säällisen työelämän toteutumiseksi.

Osaaminen on nuoren paras turva

STTK on huolissaan nuorten syrjäytymisestä. Luvut ovat hälyttäviä ja toisaalta: yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.
– Syrjäytymisen torjumiseksi on otettava kaikki keinot käyttöön. Ilmiö on tuhoisaa yksilölle ja kallista yhteiskunnalle, Antti Palola korostaa.

STTK:n edustajiston yhteydessä järjestettävässä paneelissa pureudutaan keinoihin nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.
– STTK:n mielestä koulutus on nuoren paras turva. Esitämme oppivelvollisuusiän laajentamista nykyisestä ja kaikille maksutonta toisen asteen opiskelua. Pelkkä peruskoulu ei tue nuorta myöhemmissä valinnoissa vaan usein heikentää työnsaantia ja tekee koko työuran epävarmaksi. Raha ei saa muodostua esteeksi opiskella, sillä Suomi tarvitsee kaikkien osaamista, Antti Palola toteaa.

Lisätietoja: Antti Palola, puheenjohtaja, puh. 040 509 6030

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue