STTK tukee ministereitä palkka-avoimuuden edistämiseksi

Palkka-avoimuus

STTK:n johtaja Katarina Murto iloitsee ministereiden Annika Saarikko ja Mika Lintilä ehdotuksista edistää palkka-avoimuutta.

Palkkojen avoimuus edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista ja paikallista sopimista

– STTK on jo aiemmin esittänyt palkkasalaisuuden osittaista avaamista niin, että henkilöstön edustaja saisi edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot. Viestimme on mennyt perille: palkkojen avoimuus edistäisi palkkatasa-arvon toteutumista ja myös paikallista sopimista käytännössä. Jos henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada edustamiensa työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot ja -perusteet, palkkakartoitukset olisi mahdollista tehdä täsmällisemmin työpaikoilla ja perusteettomiin palkkaeroihin olisi mahdollista puuttua ja epäkohdat korjata. Yksittäisellä työntekijällä pitäisi kuitenkin säilyä oikeus kieltää palkkatietojensa luovuttaminen, Murto painottaa.

Murto muistuttaa, että tällä hetkellä lainsäädännön perusteella yksittäisen työntekijän palkkatiedot ja niiden osat eivät ole julkisia.

– Yhteistoimintalaki edellyttää, että työnantajan on kerran vuodessa annettava kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastot hänen edustamansa henkilöstöryhmän palkoista. Tiedot on mahdollista pyytää myös ammattiryhmittäin eriteltynä, mutta yksittäisen työntekijän palkkatietoja ei ole lupa kertoa. Tämä on johtanut siihen, että työpaikoilla on vaikea tehdä palkkakartoitus täsmällisesti tai sopia palkankorotuksista. Avoimuus palkoissa lisäisi luottamusta, oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhteistoiminnan edellytyksiä.

STTK on selvittänyt mielipiteitä palkkasalaisuuden purkamiseen. Enemmistö (58 %) suomalaisista olisi valmis poistamaan palkkasalaisuuden tasa-arvon edistämiseksi. Naiset (64 %) ovat miehiä (51 %) valmiimpia salaisuuden purkamiseen. Tämä ilmeni STTK:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 776 suomalaista syyskuussa 2016.

Palkkojen avoimuus Murron arvion mukaan voisi herättää aluksi myös epäluuloja.

– Lainsäädäntömuutos on kuitenkin välttämätön, jotta perusteettomat palkkaerot voidaan käytännössä poistaa. STTK on esittänyt yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka yhteydessä tästä on mahdollista säätää. Yksikertaisempi ja nopeampi vaihtoehto olisi korjata asia muuttamalla yhteistoiminta- tai tasa-arvolain yksittäisiä säännöksiä. Toki tarvitaan myös avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua palkka-avoimuudesta, Murto toteaa.

Palkkasalaisuutta ylläpitävät myös monimutkaiset palkkausjärjestelmät. Työntekijä ei välttämättä aina tiedä, mistä hänen kokonaispalkkansa muodostuu, miten työn vaativuutta on arvioitu tai mikä on henkilökohtaisen palkan osuus työkavereihin verrattuna.

– Tämä ei luo kuvaa oikeudenmukaisesta palkkauksesta eikä palkitsemisjärjestelmien toimivuudesta. Myös esimiesten ja johtajien osaamista tulisi vahvistaa, jotta oikeudenmukaisuus palkkauksessa ja palkitsemisessa lisääntyisi, Murto arvioi.

Palkkatasa-arvo

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue