STTK: Merkittävät uudistukset tehty työmarkkinajärjestöjen, ei hallituksen pöydässä

Työmarkkinajärjestelmä

STTK:n hallituksen mielestä perhevapaauudistuksen karilleajo on iso takaisku tasa-arvon edistämisen tiellä. Hallituspuolueet asettivat itse uudistukselle reunaehdot, jotka eivät sitten kelvanneetkaan.
– Väitteet siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat kaataneet hankkeen, ovat epäasiallisia ja epäloogisia. Perhevapaauudistus kaatui poliittiseen riitelyyn ja epärealistiseen aikatauluun. Poliitikkojen velvollisuus on saada hankkeelle nopeasti jatkoa ja viedä uudistus maaliin tällä hallituskaudella, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää.

STTK:n hallitus keskusteli tänään myös loppusuoralle kääntyneestä työmarkkinoiden neuvottelukierroksesta.
– Työnantajat ovat puhuneet vuosia tarpeesta huomioida ala- ja tuottavuuskohtaiset erot palkoissa. Tämän kierroksen koordinointi ja ratkaisut eivät anna viitteitä siitä, että tuottavuuserot olisi aidosti otettu huomioon siten, että palkkatasa-arvo edistyisi. Erityisesti kummastuttaa rahoitusalan työnantajia vaivaava jääräpäisyys. Paikallisen sopimisen sijaan työnantajat haluavat lisätä sanelua.

Liittokierros heijastelee sopimusjärjestelmän käymistilaa, joka on jatkunut siitä lähtien, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti luopuvansa keskitetyistä palkkaratkaisuista.
– STTK:ssa on vireillä sopimus- ja neuvottelujärjestelmän kehittämishanke. Liittokierroksen jäljiltä arvioimme, miten sopimuskierrokset ja koordinaatio ovat jatkossa syytä toteuttaa. Nyt käyty kierros ei ole paras malli vakaan sopimusyhteiskunnan näkökulmasta.

Kolmikantainen järjestelmä on tuonut vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille

Suomalainen kolmikantainen järjestelmä on tuonut vakautta ja ennustettavuutta työmarkkinoille. Sen avulla on luotu ja uudistettu työ- ja sosiaalilainsäädäntöä ja huonoina aikoina tehty taloutta ja työllisyyttä edistäviä ratkaisuja.
– Nykyhallituksen käyttöön ottama ”uusi kolmikanta” on tarkoittanut paljon puhetta ja vähän villoja. Työmarkkinoiden uudistuksia on viety jääräpäisesti eteenpäin riippumatta niiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Työmarkkinajärjestöjä on kuultu, mutta ei aidosti kuunneltu. Tästä viimeisin esimerkki on aktiivimalli, joka kohtelee työttömiä epäoikeudenmukaisesti ja on mallina byrokraattinen ja raskas. Vastakkainasettelun aika on palannut ja kolmikannan tulevaisuus epäselvä.

STTK:n luottamus maan hallitukseen on rapissut.
– Esimerkiksi sote-uudistus on edelleen epävarma, mutta varmaa on se, että tavoitteeksi mainitut kolmen miljardin kustannussäästöt eivät toteudu. Viimeksi karille ajoi perhevapaauudistus, jonka tarpeesta ollaan toimijasta riippumatta yksimielisiä. Hallitus on keskittynyt pitämään itsensä kasassa. Merkittävät uudistukset kuten eläkeuudistus ja kilpailukykysopimus on tehty työmarkkinajärjestöjen pöydissä, puheenjohtaja Antti Palola arvioi.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue