Komissiolta ei tukea nollatuntisopimusten suitsimiseen – Palkansaajajärjestöt: sosiaalisen Euroopan vahvistamisessa katse alkuvuoteen

Nollatuntisopimus

Euroopan komissio julkisti tänään ehdotuksensa työehtojen ilmoittamista koskevan EU-säännöksen uudistamiseksi.

Kyseinen direktiivi määrittelee olennaiset työehdot, joista työntekijällä on oikeus saada työnantajalta tiedot kirjallisesti eli yleensä työsopimuksessa.

Ehdotuksessa asetetaan myös kokonaan uusia vähimmäistyöehtoja.

FinUnionsin jäsenjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja YTN:n mukaan aloite on tervetullut, mutta lisää tarvitaan.

Ennakko-odotuksista poiketen esitys ei käytännössä rajoita nollatuntisopimusten käyttöä. Työnantajalla ei kuitenkaan enää olisi oikeuttaa päättää työntekijöiden työajoista viime hetkellä. Työtunneista ja työpäivistä olisi kerrottava kohtuullisella varoajalla.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan mukaan on hyvä, että komissio pyrkii vahvistamaan työntekijöiden turvaa uusin vähimmäismääräyksin. ”Tämänpäiväinen esitys ei kuitenkaan käytännössä toisi parannuksia sen enempää Suomen kuin monen muunkaan jäsenmaan palkansaajille”, Eloranta toteaa.

Komissio ehdottaa koeajalle enimmäispituutta, joka olisi 6 kuukautta, eli sama kuin Suomessa on ollut vuoden 2017 alusta lähtien. Lisäksi esityksessä rajoitettaisiin kilpailevan toiminnan kieltoa. Tämä vahvistaisi työntekijöiden oikeutta tehdä useaa työtä samanaikaisesti.

Epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleville tulisi vahvistettu oikeus pyytää pysyvämpää työsuhdetta. Työnantajalla säilyisi oikeus kieltäytyä pyynnöstä.

Tuore esitys työsuhteen ehdoista liittyy komission laajempaan tavoitteeseen parantaa EU-kansalaisten sosiaalisia oikeuksia. Komissio antoi viime keväänä aiheesta 20-kohtaisen julistuksen, niin kutsutun sosiaalisten oikeuksien pilarin.

Palkansaajajärjestöt haluavat sosiaaliselle pilarille selkeän toimeenpanosuunnitelman. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan vastikään hyväksytty sosiaalisten oikeuksien pilari ei saa jäädä pelkäksi julistukseksi. ”Työntekijöiden lisääntynyt turvattomuus on otettava vakavasti. Tällä komissiolla on vielä mahdollisuus toimia”, Palola toteaa.

Seuraavaksi katseet kohdistuvat komission maaliskuulle 2018 kaavailemiin aloitteisiin sosiaaliturvan laajentamisesta, eurooppalaisesta sosiaaliturvanumerosta sekä EU:n laajuisesta työmarkkinavirastosta.

Sosiaaliturvan laajentaminen tarkoittaisi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tai itsensä työllistäjien sosiaaliturvan parantamista.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toivoo komission maaliskuussa tarttuvan tilaisuuteen: ”Tässä olisi EU:n mahdollisuus parantaa silpputyöläisen tai alustatyöntekijän asemaa. Toivottavasti mahdollisuus käytetään hyväksi.”
Kauppi katsoo, että EU:n pitäisi jatkossa puuttua myös työsuhteen jälkeisiin kilpailukieltoihin. ”Sen lisäksi, että ne rajoittavat työntekijöiden liikkuvuutta, ne myös jäykistävät taloutta.”

Ajankohtaista

18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue
16.4.2024

STTK: Kehysriihen lisäsopeutukset pidentävät taantumaa

Lue