Uutishuone

Tasa-arvoinen johtaminen on sukupolvikysymys

Tasa-arvoinen johtaminen tarkoittaa vähintään sitä, että työntekijöitä ei syrjitä tasa-arvolain vastaisesti. Työnantajalla on myös velvoite edistää tasa-arvoa.

– Tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja yhdenvertainen johtaminen parantavat työpaikan ilmapiiriä ja tuloksellisuutta. Siihen kannattaa panostaa. Jos ei muuten kiinnosta, kannattaa katsoa sinne viivan alle, tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo.

Hän kehottaa kurkkaamaan tasa-arvolakia, jossa kerrotaan, mikä kaikki työelämässä on syrjintää.
– Siellä puhutaan työhönotosta, palkkaehtojen ja työehtojen soveltamista työsuhteen aikana, työtehtävien jakamisesta niin, ettei syrji ketään.

Hyvä johtaja edistää tasa-arvoa

Maarianvaaran mukaan työnantajalla on myös tasa-arvon edistämisvelvoite.
– Työpaikoille tarvitaan tasa-arvosuunnittelua. Vähintään 30 työntekijän työpaikoilla tasa-arvosuunnitelma pitää laatia kirjallisesti, tasa-arvovaltuutettu kertoo.
Hänen mukaansa kaikilla työnantajilla on velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa suunnitelmallisesti. Hyvä johtaja huomio työpaikalla monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden, ei pelkästään sukupuolten tasa-arvoa.
– Yhdenvertaisuuteen liittyvät myös ikä, mahdolliset sairaudet ja ehkä toimintarajoitteet. Työpaikoilla voi olla myös monikulttuurisuutta. Kaikki tällaiset pitäisi huomioida.

Johtaminen on sukupolvikysymys

Maarianvaara ei ole ihan varma, osaavatko suomalaiset johtajat johtaa tasa-arvoisesti. Tovin mietittyään hän päättää uskoa, että johtaminen toimii varsin hyvin, mutta poikkeuksiakin on joka suuntaan.

Johtaminen saattaa olla sukupolvikysymys. Jos työpaikalla on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta, nuoremmilla sukupolvilla on ehkä enemmän valmiuksia hoitaa tällaisia tilanteita.

Tasa-arvovaltuutettu uskoo, että nuorten johtajien arvomaailma on liberaalimpaa ja monimuotoisempaa kuin vanhemmilla sukupolvilla.

– Jos yleistys sallitaan, niin uskoisin, että se vaikuttaa.

Minkälaiset johtajat johtavat tasa-arvoisimmin?
– Meillä tasa-arvovaltuutetun toimistossa tämä näkyy niin, että aina ei voi väittää naisten johtavan tasa-arvoisesti ja miesten epätasa-arvoisesti.
Esimerkiksi raskaussyrjintätapauksissa esimiehinä on ollut sekä miehiä että naisia.

Nais- tai miesvaltaisilla aloilla hankalaa

Tasa-arvoinen johtaminen on tasa-arvovaltuutetun mukaan helpompaa sellaisilla aloilla, joilla työskentelee kohtuullisen paljon sekä miehiä että naisia ja joiden työntekijöistä osa on eri kulttuureista tulevia.

– Tällaisilla työpaikoilla on ehkä pitänyt miettiä enemmän yhdenvertaisuutta. Kuulemieni kommenttien perusteella tiedän, miltä tuntuu olla työpaikan ainoa nainen tai ainoa mies. Tällaisella työpaikalla työskentely voi olla aika hankalaa.

Miesvaltaisella työpaikalla ainoa naistyöntekijä joutuu usein kuulemaan epäasiallisia kommentteja miespuolisilta työkavereiltaan. Naisvaltaisella alalla häirinnän kohteeksi joutuu usein se ainoa mies.
Maarianvaaran mukaan tällainen ei välttämättä liity pelkästään johtamiseen.

– Työnantajan pitäisi rohkaista siihen, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä miehiä että naisia. Sillä lailla lisättäisiin työpaikan monimuotoisuutta, Maarianvaara uskoo.
Epätasa-arvoinen johtaminen näkyy pahiten sellaisilla työpaikoilla, joilla on ongelmia palkkatasa-arvossa.
– On väärin, että käytännössä samaa tai samanarvoista työtä tekevät ihmiset saavat ihan eri palkkaa tai että työtehtäviä jaetaan epätasa-arvoisesti.

Epätasa-arvo näkyy jo työhönotossa

Joillakin työpaikoilla saatetaan vaativammat tehtävät antaa säännönmukaisesti vain toiselle sukupuolelle. Ylityöt taas saatetaan hoitaa niin, että miehet jäävät aina ylitöihin.

Naisilla ajatellaan olevan kotona perhe hoidettavana eikä miehillä ole tarvetta olla siellä.

Maarianvaaran mukaan työnantajan epätasa-arvoinen käytös saattaa näkyä jo työhön otossa, jos töihin halutaan vain jompaakumpaa sukupuolta oleva ja syrjitään muita.

– Myös sukupuolivähemmistöjen kohtelu on usein nurjaa. Esimerkiksi transsukupuolisten ja intersukupuolisten syrjintäkokemukset ovat yleisempiä kuin muilla.

Osalla tällaisiin sukupuolivähemmistöihin kuuluvista on Maarianvaaran mukaan hyvät työkaverit ja esimiehet, mutta osalla kohtelu on olut ”tosi asiatonta”.

– Kohtelu on usein liian kaksijakoista. Se riippuu yleensä alasta, pomosta ja työpaikan kulttuurista.

Tasa-arvoinen johtaminen toteutuu parhaiten työpaikoilla, joilla on edustettuina molemmat sukupuolet ja myös eri kulttuuritaustoista tulevia.

Teksti: Mika Peltonen/UP
Kuva: Kari Hulkko