Uutishuone

Hyvä esimies kuuntelee

Jämptiys ja työntekijöiden keskuuteen jalkautuminen ovat esimiehen valtteja. Huonointa on pitää työntekijää vain yhtenä tuotannon osana.

STTK:laiset pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet arvioivat, että esimiestyyppejä on yhä monta kuin on esimiehiäkin. Koulutuskaan ei auta, jos esimieheltä puuttuu halu kuunnella työntekijöitä.
Nordean pääluottamusmies Paula Hopposen mukaan hyvä esimies kuuntelee, ymmärtää kuulemansa ja ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden.
– Pitää ottaa ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioon tasapuolisesti.

Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin.

Hopponen sanoo, että isossa työpaikassa on hyvin erilaisia esimiehiä. Luottamusmiesten korviin tulevat yleensä vaikeimmat tapaukset.

– Meillä on erittäin hyvää johtamista ja erittäin huonoa johtamista ja kaikkea siltä väliltä. Jotkut esimiehistä eivät edes tervehdi työntekijöitä. Osa esimiehistä kuuntelee ja vie ongelmia ratkaistaviksi, jos esimerkiksi omat valtuudet eivät riitä.

Lähiesimiehille on Hopposen mukaan sälytetty ihan liikaa tehtäviä.
– Joskus vaikuttaa unohtuvan, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Tuntuu, ettei ylimmässä johdossa tiedetä, mitä kentällä tapahtuu. Eletään eri maailmoissa.
Kun johto vierailee konttorissa ja kysyy, miten menee, siihen vastataan ”hyvin”. Ongelmat yritetään lakaista maton alle.

– Se on osa tätä yleistä hypetystä, että älä tartu murheisiin. Toki ihmisillä on pelko joutua silmätikuksi, mutta he eivät uskalla edes testata, käykö näin.
Henkilöstön pitäisi Hopposen mukaan ryhdistäytyä ottamaan ongelmia esille. Luottamusmies toimii jäsenten tukena ja puhuu tarvittaessa koko porukan puolesta.
– Suomessa on tällainen vaikenemisen kulttuuri. Ongelmia päästään ratkaisemaan, jos niistä puhutaan avoimesti.

Erilaisuudet huomioon

– Hyvä johtaminen on sitä, että osaa ottaa ihmiset kaikkine erilaisuuksineen huomioon, inhimillisesti, mutta tasapuolisesti ja tasavertaisesti, sanoo Valmet Automation Oy:n Ammattiliitto Pron luottamusmies Petri Jokiranta Tampereelta.
– Hyvä esimies arvostaa ihmistä ihmisenä, ei vain organisaation osana. Työntekijä ei saa olla vain pelkkä numero. Välttämättä jonkin alan asiantuntijasta ei saada hyvää johtajaa tai esimiestä.
Jokirannan mukaan työpaikalla on sekä hyviä että vähemmän hyviä esimiehiä. Palkitsemiskäytännöt vaihtelevat esimiesten mukaan, sillä osa heistä osaa käyttää palkitsemisjärjestelmää, osa ei.
Toinen pulmakohta esimiestyössä on Jokirannan mukaan tiedottaminen.

Tiedottamisessa ei varmaan voi muuta kuin epäonnistua. Yrityksessä on erilaisia tiedotuskanavia niin paljon, että viesti voi viipyä matkalla pitkään.

Jokiranta kehuu, että esimiesten kanssa on helppo keskustella.
– Sitten kun se aika järjestyy. Heillä on myös omat työnsä.

Hän toivoisi esimiehille enemmän työlainsäädäntö- ja tes-koulutusta.
– Asiat voisi ratkoa suoraan esimiesten kanssa ilman, että täytyy vaivata HR-ihmisiä ns. yksinkertaisissakin asioissa. Päivittäinen asioiden juoksutus helpottuisi, kun ei tarvitsisi jäädä odottamaan joskus päiväkausia viipyvää vastausta.

Aikaa työntekijöille

Valion Lapinlahden tehtaan pääluottamusmiehen, Meijerialan Ammattilaisia edustavan Tiina Parviaisen mukaan hyvällä esimiehellä on ennen muuta hyvät ihmissuhdetaidot. Lisäksi hänellä pitäisi olla aikaa kierrellä ja keskustella työpaikalla.
– Hänellä pitää olla malttia odottaa, että se porukan hiljaisinkin saa kerrottua asiansa.
Johtamiseen pätevät hänen mukaansa samat seikat.

 

Ettei johdolla olisi jatkuvati kiire.

– Ettei johdolla olisi jatkuvasti kiire, vaan he ehtisivät kertoa asioista tarkemmin. Meillä on menty tiedottamisessa eteenpäin, mutta ainahan parantamisen varaa on.

Parviaisen mukaan aikaa menee joskus turhanpäiväisyyksiin. Johto ei huomaa lukea työehtosopimusta, jossa asioista on sovittu selkeästi.

– Myönteistä on, että ammatillisuutta on ryhdytty arvostamaan. Uusilta työntekijöiltä vaaditaan alan koulutusta.

Uransa alussa Parviainen työskenteli pienessä yrityksessä. Siihen verrattuna Valio on hänen mukaansa huipputyönantaja.

– Työpaikka on hyvin organisoitu. Koska toimipaikat ovat isoja, asiat on pakko pitää järjestyksessä.
Pienellä työpaikalla meno oli villimpää, työnantaja ei ollut tietoinen kaikista tessin määräyksistä eikä halunnut ollakaan.

Sääntöjen mukaan

– Meillä johtaminen on aika vanhanaikaista ylimmällä tasolla, kertoo Instru Optiikka Oy:n ertolainen pääluottamusmies Hannu Kuusikko Oulusta.

– Kommunikointi toimii riippuen toki siitä, minkälaisia asioita käsitellään.

Hän antaa tunnustusta työpaikan yt-neuvottelukunnalle. Siellä saatiin sovittua mm. työvuoroluetteloiden toimittamisesta aiemmin kuin tessissä todetaan. Yhtiön johto ohjeisti kuitenkin esimiehiä toimimaan toisin.

Esimiestyö vaihtelee Kuusikon mukaan toimipaikoittain. Niitä on noin 170.

– Sinne mahtuu hyvin erilaisia esimiehiä ja hyvin erilaisia johtamistapoja. Monissa myymälöissä on hyvät esimiehet, ja homma toimii.

Hyvän johtamisen tunnistaa Kuusikon mukaan siitä, että työsopimuslain ja työehtosopimuksen noudattamisessa ei ole mitään ongelmia.

Oikeudenmukainen pitää olla.

– Sekin on paljon, että mentäisiin aina sääntöjen mukaan.

Vielä parempi hänestä olisi, jos henkilöstön toiveita otettaisiin huomioon ja vuorovaikutus johtajien ja johdettavien kesken olisi aitoa.
– Oltaisiin tavallaan samalla viivalla. Toki esimieheltä vaaditaan tiettyä jämäkkyyttä ja otetta työnjohtoon, mutta oikeudenmukainen pitää olla, Kuusikko sanoo.

– Ylhäältä alas käskyttämisellä ja pelkästään numeroihin tuijottamisella ei päädytä hyvään lopputulokseen.

Tuntee henkilöstönsä

Toimihenkilöiden prolainen luottamusmies Kristian Brander Elisan Tampereen yksiköstä työskentelee itse myös esimiehenä myyjille.

– Hyvää esimiestyötä on, että kuuntelee niitä omia työntekijöitään. Siitä se lähtee. Ihmiset pitää tuntea. Jos toistelee vain jotain omaa mantraansa, ei pääse pitkälle.

– Toki esimiehellä on omat tavoitteensa, ja ne pitää pystyä perustelemaan. Perusteleminen ei onnistu, jos ei tunne henkilöstöä ja tiedä, miten saa asiat vietyä eteenpäin.

Brander painottaa kahdenkeskisiä keskusteluja, eikä vain kerran vuodessa. Varttitunnin pituisia ryhmäkeskusteluja hän vetää päivittäin.

– Pyrin kehittämään tekemistä. Ei tuijoteta jotain lukuarvoa, eli miten menee myynnit tai kontaktitehot, vaan mietitään, miten tehtäisiin työ paremmin.

Kuten muutoinkin ICT-alalla Tampereen Elisassakin ongelmana on vuokratyön suuri määrä.

Ihmiset pitää tuntea.

– Siinä on menty metsään. Asiakaspalvelussa on enemmän vuokratyöntekijöitä kuin omaa henkilökuntaa. Tessin mukaan vuokratyöllä saisi käyttää vain ruuhkahuippujen tasaamiseen. Tämä on otettu monta kertaa esille, mutta se ei ole johtanut mihinkään.

Hyvää Branderin mukaan on se, että vuokratyöntekijöitä kohdellaan samalla tavalla kuin omaa henkilöstöä.

– Käydään kehitys- ja valmennuskeskusteluja, mutta toki henkilöstöeduissa on eroja.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu