Jyty: Maakuntien pitäisi tuottaa hallinto- ja tukipalvelunsa itse

Sote- ja maakuntauudistus koskettaa voimakkaasti tulevien maakuntien ja kuntien tukipalveluita, kuten talous-, palkka- ja tietohallintoa. Tulevissa maakunnissa ja kunnissa onkin mietittävä tarkasti toiminnan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä, painottaa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

– Tulevien maakuntien ja kuntien kannattaisi tuottaa palvelunsa yhteisesti niin, että työpaikat säilyvät oman maakunnan ja kuntien alueella, sanoi Pihlajamäki liiton syyspäivillä Kajaanissa 9. syyskuuta.

Pihlajamäki muistuttaa, että perustuslakivaliokunta päätti kesäkuussa yksiselitteisesti, että maakunnalla tulee olla oikeus tuottaa sote-palveluita itse vapaasti eikä niitä ole pakko siirtää niitä erillisiin yhtiöihin.

– Aikaisempien kokemusten mukaan esimerkiksi hallinnon keskittäminen valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ei ole tuonut kustannussäästöjä, vaan pahimmassa tapauksessa räjähdysmäisen lisälaskun, Pihlajamäki huomauttaa.

– Näin kävi esimerkiksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa sekä viimeisimpänä Kajaanin kaupungilla, jossa tukipalvelut siirrettiin Kainuun Sotelta Kunnan Taitoa Oy:lle.

– Suurimpina ongelmina ovat yleensä yhteiset tietojärjestelmät ja niiden uudistamisesta aiheutuva kustannusten räjähdysmäinen nousu, Pihlajamäki jatkaa.

Työhyvinvointiin ja palkkaukseen parannuksia

Henkilöstön jaksamista koetellaan pitkään jatkuvassa ja epävarmuuden täyttämässä muutoksessa, jolloin työhyvinvoinnin edistämiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutus sekä perusteellinen työtehtäviin perehdytys edistävät työhyvinvointia.

Jytyn puheenjohtajan mukaan työntekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta työtehtävien vaihtuessa ja osaamistarpeiden muuttuessa esimerkiksi digitalisaation ja uusien tietojärjestelmien myötä. Lisäksi on selvää, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla, kun työtehtävät muuttuvat ja vaihtuvat uudelleen sijoittamisen myötä.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii tulevissa neuvotteluissa palkkauksen parantamista perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville matalapalkkaisille aloille. Palkankorotusten tulee olla euromääräisiä, mikä sopii matalapalkka-aloille paremmin kuin prosenttikorotukset. Sote- ja maakuntauudistus ja sen viivästyminen vaikuttaa sopimuskauden pituuteen.

Luottamusmies muutoksen tukena

Sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisessa olennaista on hyvä tiedonkulku ja henkilöstön mahdollisuudet osallistua. Luottamusmiehen rooli muutosprosessissa on aivan keskeinen, kun mietitään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Organisaatiomuutokset vaativat työnantajilta erityisiä panostuksia vuorovaikutukseen, yhteistoimintaan ja henkilöstön edustajien asemaan. Henkilöstön edustajien vaativa työ edellyttää parannuksia tiedonsaantiin ja ajankäytön mahdollisuuteen sekä riittävää työstä saatavaa korvausta, Pihlajamäki sanoo.

Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

Ajankohtaista

19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue
17.4.2024

Pätkätöiden kierre vaikeuttaa nuorten ammatti-identiteetin muodostumista

Lue
16.4.2024

Ammattiliitto Jyty kehysriihestä: Hallitus heikentää työntekijöiden mahdollisuutta kehittää omaa osaamistaan

Lue
16.4.2024

Tehy kritisoi voimakkaasti hallituksen leikkauksia synnytyksistä, hoitotakuusta ja ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta

Lue
16.4.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: SuPerin Paavola: Hallitus hylkäsi vanhukset ja hoitajat

Lue