Jyty: Maakuntien pitäisi tuottaa hallinto- ja tukipalvelunsa itse

Sote- ja maakuntauudistus koskettaa voimakkaasti tulevien maakuntien ja kuntien tukipalveluita, kuten talous-, palkka- ja tietohallintoa. Tulevissa maakunnissa ja kunnissa onkin mietittävä tarkasti toiminnan ulkoistamisen tai yhtiöittämisen järkevyyttä, painottaa Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

– Tulevien maakuntien ja kuntien kannattaisi tuottaa palvelunsa yhteisesti niin, että työpaikat säilyvät oman maakunnan ja kuntien alueella, sanoi Pihlajamäki liiton syyspäivillä Kajaanissa 9. syyskuuta.

Pihlajamäki muistuttaa, että perustuslakivaliokunta päätti kesäkuussa yksiselitteisesti, että maakunnalla tulee olla oikeus tuottaa sote-palveluita itse vapaasti eikä niitä ole pakko siirtää niitä erillisiin yhtiöihin.

– Aikaisempien kokemusten mukaan esimerkiksi hallinnon keskittäminen valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ei ole tuonut kustannussäästöjä, vaan pahimmassa tapauksessa räjähdysmäisen lisälaskun, Pihlajamäki huomauttaa.

– Näin kävi esimerkiksi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa sekä viimeisimpänä Kajaanin kaupungilla, jossa tukipalvelut siirrettiin Kainuun Sotelta Kunnan Taitoa Oy:lle.

– Suurimpina ongelmina ovat yleensä yhteiset tietojärjestelmät ja niiden uudistamisesta aiheutuva kustannusten räjähdysmäinen nousu, Pihlajamäki jatkaa.

Työhyvinvointiin ja palkkaukseen parannuksia

Henkilöstön jaksamista koetellaan pitkään jatkuvassa ja epävarmuuden täyttämässä muutoksessa, jolloin työhyvinvoinnin edistämiseen tulisi panostaa entistä enemmän. Esimerkiksi lisä- ja täydennyskoulutus sekä perusteellinen työtehtäviin perehdytys edistävät työhyvinvointia.

Jytyn puheenjohtajan mukaan työntekijät tarvitsevat jatkuvaa koulutusta työtehtävien vaihtuessa ja osaamistarpeiden muuttuessa esimerkiksi digitalisaation ja uusien tietojärjestelmien myötä. Lisäksi on selvää, että koulutuksen tulee tapahtua työajalla, kun työtehtävät muuttuvat ja vaihtuvat uudelleen sijoittamisen myötä.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii tulevissa neuvotteluissa palkkauksen parantamista perus- ja hyvinvointipalveluja tuottaville matalapalkkaisille aloille. Palkankorotusten tulee olla euromääräisiä, mikä sopii matalapalkka-aloille paremmin kuin prosenttikorotukset. Sote- ja maakuntauudistus ja sen viivästyminen vaikuttaa sopimuskauden pituuteen.

Luottamusmies muutoksen tukena

Sote- ja maakuntauudistuksen onnistumisessa olennaista on hyvä tiedonkulku ja henkilöstön mahdollisuudet osallistua. Luottamusmiehen rooli muutosprosessissa on aivan keskeinen, kun mietitään henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Organisaatiomuutokset vaativat työnantajilta erityisiä panostuksia vuorovaikutukseen, yhteistoimintaan ja henkilöstön edustajien asemaan. Henkilöstön edustajien vaativa työ edellyttää parannuksia tiedonsaantiin ja ajankäytön mahdollisuuteen sekä riittävää työstä saatavaa korvausta, Pihlajamäki sanoo.

Lisätietoja: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue