OECD:ssä unohdetun kansan asialla – rakennetaan siltoja muurien sijaan

OECD

Osallistuin OECD Forumiin Pariisissa, jossa tänä vuonna keskeisenä teemana oli kuinka rakennetaan yhteiskuntaa, joka saa mukaansa myös ne, jotka tuntevat jääneensä syrjään. Talouden kansainvälistymisen, maahanmuuton sekä nopean teknologisen kehityksen aikaansaamat muutokset pelottavat monia. Lisäksi kasvun hedelmät viime vuosikymmeninä eivät ole jakaantuneet kehittyneissä maissa tasaisesti.

Näiden kehityskulkujen voittajat ja häviäjät elävät eräänlaisissa rinnakkaisulottuvuuksissa kehittyneissä maissa, sillä monissa maissa alueelliset erot ovat kasvaneet näiden ilmiöiden myötä. Tämä on näkynyt poliittisen populismin nousuna, jonka vastaus ihmisten huoliin on ollut taloudellinen protektionismi ja eristäytyminen impivaaraan.

Olemme onnistuneet luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus.

Nämä yksinkertaiset reseptit eivät kuitenkaan toimi. Kun alat rakentamaan muureja ympärillesi, päädyt lopulta lukittuun tilaan, josta ei pääsekään enää ulos. Muurien sijaan on rakennettava siltoja. OECD on viime vuosien ajan pitänyt voimakkaasti esillä politiikkatoimia mukaansa ottavan kasvun aikaansaamiseksi.

Forumissa palkansaajaliikkeen puheenvuoroissa nostettiin esiin sitä, että monissa maissa ei ole kunnollisia mahdollisuuksia neuvotella reiluista työehdoista ja palkoista. Palkansaajien sopimismahdollisuuksien heikentymisellä/heikentämisellä on tutkimuksissa todettu olevan yhteys tulonjaon epätasaisuuden kasvuun.

Tulevaisuudessa on keskeistä varmistaa, että työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa ihmisille on riittävät mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan läpi työuran.

Suomessa unohdetun kansan asiaa ajetaan parhaiten uudistamalla meillä olevaa pohjoismaista hyvinvointimallia, joka mahdollistaa yhteiskuntamme menestymisen kansainvälisessä taloudessa. Olemme onnistuneet luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa jaetaan riskiä, joka syntyy kasvaneesta taloudellisesta epävarmuudesta. Tämä luo turvallisuuden tunnetta, minkä johdosta olemme valmiimpia ottamaan muutokset vastaan.

Tulevaisuudessa on keskeistä varmistaa, että työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa ihmisille on riittävät mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan läpi työuran. Lisäksi on luotava edellytykset yritysten kasvulle ja innovaatioille, jotta voidaan synnyttää uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle.  Kolmanneksi kansainvälisen kaupan pelisääntöjen on oltava reilut ja luotava tasapuoliset olosuhteet myös pienille avotalouksille ja niiden yrityksille.

Ajankohtaista

19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue
19.3.2024

Akavan opiskelijat, STTK-Opiskelijat ja SYL: Opiskelijat on nostettava velkakuopasta

Lue
18.3.2024

Hoitajien rekrytointi Suomeen ei voi perustua pelkkiin hankkeisiin

Lue
18.3.2024

Mitä Minna Canth tekisi?

Lue
15.3.2024

Ulkomaanliikenteen kansipäällystöä koskeva sovintoehdotus hyväksytty

Lue
14.3.2024

SuPerin Paavola: Lääkehoito on turvallisia tekoja

Lue
14.3.2024

Ammattiliitto Pro: EK jäsenyrityksineen rikkoo työsopimuslakia edistääkseen tavoitteitaan

Lue
13.3.2024

Missä EU, siellä energiatehokkuus

Lue