Työaikalaki uudistuu: Norminpurkua vai työaikasuojelua?


Työaikalaki uudistuu, Inka Douglas

Yli 20 vuotta vanhaa työaikalakia uudistetaan kolmikantaisessa työryhmässä. Työtä on tehty lähes vuoden päivät ja valmista pitäisi syntyä kesäkuun loppuun mennessä.
– Neuvotteluasetelma on hankala. Ajattelemme työnantajien kanssa eri tavalla hyvin monista asioista, STTK:n edustajana työryhmässä toimiva keskusjärjestön lakimies Inka Douglas kuvailee.

Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, se ei poista työsuojelun tarvetta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää Suomen työaikaa liian lyhyenä. Sitä pitäisi eri keinoin kasvattaa. Yksi keino nähtiin kilpailukykysopimuksessa, joka lisäsi vuotuisia työpäiviä kolmella.
Toinen keino voisi olla työaikanormien purkaminen tai höllentäminen työaikalain avulla. Se on kuitenkin palkansaajajärjestöille mahdoton lähtökohta.
– Työaikalainsäädäntö on työsuojelua, se on STTK:n lähtökohta. Vaikka työelämässä tapahtuu paljon muutoksia, se ei poista työsuojelun tarvetta.
Douglas muistuttaa, että työajoilla on yhteys terveyteen ja sitä kautta myös työn tuottavuuteen.
– Tärkeää on myös työurien pidentäminen. Jos halutaan ihmisten jaksavan pidempään työelämässä, työajoilla on olennainen merkitys.

Lähtökohtana työsuojelu

Työntekijöiden työaikasuojelu on pultattu lujasti työaikalainsäädännön perustaviin periaatteisiin. Esimerkiksi EU:n työaikadirektiivi sanelee minimiehdot, joiden alle ei voi mennä kansallisessa lainsäädännössä.
– Samanlainen vaikutus on esimerkiksi Euroopan sosiaalisella peruskirjalla ja kansainvälisen työjärjestö ILOn kansainvälisillä sopimuksilla. Niissä lähtökohtana on työsuojelun näkökulma.
Sunnuntaityön korvaukset nousivat julkiseen keskustelun, kun muuan julkkis-ravintolayrittäjä piti niitä turmiollisina alalleen. Douglasin mukaan tällaiset yksittäiset heitot eivät vaikuta työryhmän työskentelyyn.

STTK:n lähtökohta on, että työaikalainsäädännöllä ei vaikuteta tulonmuodostukseen.

– Me emme valmistele lakia millekään erityisryhmälle, vaan kyseessä on yleinen työaikalaki. Toisaalta kyse on kokonaisuudistuksesta, joten kaikki asiat ovat pöydällä.
Ylityökorvauksia ei olla heittämässä romukoppaan, Douglas vakuuttaa. Työnteon “halpuuttaminen” ei voi olla työaikalain tavoite.
– STTK:n lähtökohta on, että työaikalainsäädännöllä ei vaikuteta tulonmuodostukseen. Monilla aloilla kokonaistulot muodostuvat erilaisista lisistä, jotka perustuvat aikaan. Ei me olla valmiita romuttamaan niitä.
Norminpurku kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin ja siitä on tullut Douglasin mukaan muotisana.
– Se on ihan OK, kun puhutaan turhasta sääntelystä ja turhasta byrokratiasta. Normin purku ei saa kuitenkaan olla itsetarkoitus.
Douglas muistuttaa, ettei kaikki sääntely ole suinkaan turhaa. Ei silloinkaan, kun se maksaa jotakin ja teettää työtä.
Normien purkamisessa kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, kenen suojaksi säädös on alun perin tehty.
– Työaikalaista ei löydy runsain mitoin turhaa sääntelyä.

Työelämää muutoksessa

Vaikka työaikalain uudistamisessa moni asia on kiistanalainen, itse lähtökohdasta työryhmässä ollaan yhtä mieltä. Työaikalaki kaipaa remonttia.
– 20 vuotta sitten maailma ja työelämä olivat aivan toisenlaisia. Meillä on myös runsaasti uutta tutkimustietoa työaikojen vaikutuksia työntekijöihin. Normisto ei enää istu nykymaailmaan.
STTK:n mielestä työaikalain tulee kattaa mahdollisimman laajasti suomalainen työelämä ja sen tulee ulottua myös uusiin työnteon ja työsuhteen muotoihin.

Työaikalaista ei löydy runsain mitoin turhaa sääntelyä.

– Vaikka rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä on joissakin tapauksissa vaikeaa, työaikalainsäädäntöä pitäisi lähtökohtaisesti voida soveltaa erilaisiin työnteon muotoihin.

Työnteon uudet muodot

Työaikalainsäädäntö syntyi aikoinaan tarpeesta suojata työntekijöitä työnteon fyysiseltä rasitukselta. Tarve ei ole poistunut, mutta nyt ollaan entistä enemmän tekemisissä psyykkisen rasituksen kanssa, Douglas linjaa.
– Julkisuudessa painottuvat uudemmat työn tekemisen tavat, kuten tietotyöhön soveltuva etätyö. Työaikasäännösten ja lepoaikojen pitää koskea myös etätyötä. Se on työtä siinä missä muukin työ.
Työaikapankeista olisi Douglasin mielestä hyvä kirjoittaa jotakin uuteen lakiin. Hyviä käytäntöjä on jo olemassa, eikä niitä pidä mennä suitsimaan lainsäädännöllä, Douglas muistuttaa.
Työaikalain suhde paikalliseen sopimiseen on tunteita herättävä asia.
– Paikallinen sopiminen on OK silloin, kun neuvotteluasetelma on tasapainossa. Yksilötason sopimisen lisäämistä STTK ei kannata. Siinä neuvotteluasetelma ei ole tasapainoinen.

Jotakin pysyvää

Työelämän muutoksessakin kannattaa pitää mielessä realiteetit, Douglas tuumii.
– Vaikka työ muuttuu, meillä on edelleen hyvin paljon työtä – voidaan sanoa pääosa – joka on aikaan ja paikkaan sidottua.
Douglas arvelee näin olevan myös jatkossa, vaikka digitalisaatio etenee ja vaikuttaa työn tekemisen muotoihin. Hän ei usko, että esimerkiksi hoito- ja hoivatyössä irtoaa ajasta ja paikasta, vaikka uudet tietotekniset apuvälineet tuovatkin muutoksia.
– Olisi varmaankin syytä keskustella, haluammeko edes sellaista. Halutaanko, että digitalisaatio ja robotisaatio korvaavat ihmiskontaktin.

Teksti: UP/Kari Leppänen
Kuva: Marja-Liisa Rajakangas