SuPerin puheenjohtaja Paavola: Kotihoito on kriisissä


Vanhustenhoito

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on huolissaan kotihoidon tilasta koko maassa. Työntekijät ovat uupuneita ja kokevat, ettei heillä ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Hoitajat ovat huolissaan hoidon laadusta ja asiakasturvallisuudesta sekä jaksamisestaan. Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt.

Kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä

Helsingin kotihoidon tilasta on käyty keskustelua Helsingin Sanomissa ja MTV 3:ssa. MTV Uutiset kertoi uupuneesta kotihoidon työntekijästä, joka sanoo, että Helsingin kaupungin kotihoito on niin huonossa jamassa, että hän ei pistäisi omia vanhempiaan kaupungin palvelujen piiriin. Kaupungin johtava työntekijä myöntää, että työntekijä on kritiikissään osittain oikeassa.

SuPerin mukaan kotihoito on kriisissä ympäri Suomen. Liitto julkisti vuonna 2015 selvityksen, jonka mukaan kotihoito on yhä pahenevassa kriisissä. Hoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia kyselyyn vastanneista. Vain viidennes oli sitä mieltä, että kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin.

Yhteydenotot kotihoidossa työskenteleviltä jäseniltä SuPeriin ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Ne koskevat pääsääntöisesti huolta hoidon laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta sekä työn kuormittavuutta. Työkuorma kasvaa jatkuvasti ja henkilökunta uupuu. Kotihoidon asiakkaat jäävät vaille heille myönnettyjä palveluja ja asiakkaiden koetaan jäävän jopa heitteille, sillä hoitohenkilökuntaa ei ole riittävästi. Hoitajat kokevat, että vanhustenhoito on epäinhimillisellä tasolla tänä päivänä. Suurin ongelma on, että yhtä asiakasta kohden jäävä aika on aivan liian lyhyt. Vallalla oleva käytäntö on riski asiakasturvallisuudelle ja eettisesti väärin.

Kotihoidossa hoidettavat ovat entistä monisairaampia, jolloin hoitaminen on vaativampaa ja hoidettavan luona on tarpeen käydä useita kertoja vuorokaudessa. SuPerin kyselyn mukaan 88 prosenttia vastaajista koki työmäärän nousseen viimeisen vuoden aikana. Työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt 85 prosentilla vastaajista. Nykyisessä ammatissa työkyvyttömyyttä pelkäsi yhteensä noin puolet vastaajista. Alan vaihtoa viimeisen vuoden aikana oli harkinnut kaksi kolmasosaa vastaajista. Kunta10-tutkimuksessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia.

Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty merkittävästi

Laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty merkittävästi. Kotihoito on kuitenkin jäänyt kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista. Monessa kunnassa käyntimäärät ovat nousseet tuhansilla käynneillä vuodessa. Henkilöstömäärä on kuitenkin pidetty lähes samana.

Kotihoidon työntekijät haluavat antaa laadukasta ja eettisesti oikeaa hoitoa asiakkaille, mutta heille ei anneta siihen mahdollisuutta. Ei voida odottaa, että työntekijät ratkaisevat nykyisillä voimavaroillaan kotihoidon kaoottisen tilanteen. Kunnat eivät voi jättää vanhuksia pärjäämään oman onnensa nojaan, vaan niiden tulee osoittaa riittävät resurssit eettisesti päivänvaloa kestävän kotihoidon toteuttamiseksi.

SuPeriin kuuluu lähes 90 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085

***

SuPer: Kotihoidon karu arki – ”elossahan täällä ollaan ja näkemiin”