Osaamistasoa on nostettava


Osaaminen

Kaikki tarvitsevat vähintään ammatillisen tutkinnon mutta lisäksi osaamista on kehitettävä työuran aikana, STTK:n Riina Nousiainen muistuttaa.

Koulutuksen pitää ensisijaisesti avata tie työpaikkaan, mutta kyse on myös syrjäytymisen ehkäisystä ja sivistyksestä. STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen toivoo, että koulutuksesta ja sen järjestämisestä keskusteltaisiin enemmän.

Meillä ei käydä avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua esimerkiksi ammattikorkeiden ja yliopistojen fuusioista. Asiat vain tapahtuvat.

– Tarvitaan pidemmän aikavälin suunnitelma. Meillä ei käydä avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua esimerkiksi ammattikorkeiden ja yliopistojen fuusioista. Asiat vain tapahtuvat.
Aiemmat hallitukset laativat koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman Kesun.
– Usein siitä tuli aikamoinen sillisalaatti, mutta se oli hyvä pohja keskustelulle. Nykyinen hallitus päätti jättää Kesun laatimatta, eikä keskustelua käydä, Nousiainen harmittelee.
Hänestä julkista ja päättäjien välistä keskustelua tarvittaisiin ennen muuta korkeakoulutuksen järjestämisestä, ammattikoulutuksen asemasta ja kuinka ne vastaavat työelämän tarpeisiin. Nousiainen toivoo keskustelua myös STTK:laiseen kenttään, sillä järjestön koulutuspoliittista ohjelmaa ollaan uusimassa.

Pienet koulutusalat varmistettava

– STTK:ssa olemme huolissamme siitä, että pienten, suhteellisen kalliiden erityisalojen ja kalliita laitteita vaativien alojen koulutus uhkaa kadota, Nousiainen toteaa.
Ammattikorkeakoulut laskevat tarkkaan, mitä koulutukset maksavat. Siksi monia muun muassa tekniikan ja kemian koulutuksia järjestetään harvoissa, joskus yhdessä ainoassa ammattikorkeakoulussa.

Vaikka korkeakoulut ovat itsenäisiä, tarvitaan valtakunnantasoista ohjausta

Muutama vuosi sitten hammasteknikkokoulutus oli vähällä loppua koko maasta, kun Metropolia ei enää hakenut koulutusvastuuta.
– STTK ja liitot pitivät asiaa esillä. Onneksi Turun ammattikorkeakoulu päätti aloittaa hammasteknikkokoulutuksen. Nyt siellä on hyvä keskittymä toisen asteen hammashoitajakoulutuksesta yliopiston hammaslääketieteelliseen.
Nousiainen pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot pystyvät autonomiansa takia reagoimaan nopeasti muuttuviin työelämätarpeisiin. Korkeakoululle koulutuksen on oltava taloudellisesti järkevää, ja siksi kukaan ei valvo yhteiskunnan etua.
– Tällaisia hammasteknikkokoulutuksen kaltaisia vähältä piti -tilanteita ei saisi päästää sattumaan. Vaikka korkeakoulut ovat itsenäisiä, tarvitaan valtakunnantasoista ohjausta, Nousiainen tähdentää viitaten opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Mittariksi laadukas työllistyminen

Korkeakoulutuksen rahoitusta muutetaan siten, että yhdeksi mittariksi tulee laadullinen työllistyminen. Mitä paremmin valmistuneet työllistyvät koulutustaan vastaaviin tehtäviin, sen paremmin opinahjo saa rahoitusta.
Tähän saakka ammatillisen oppilaitosten rahoitus on tullut lähinnä oppilasmäärien mukaan. Vastaisuudessa 15 prosenttia rahoituksesta tulee vaikuttavuuden perusteella. Siinä suurin painoarvo on työllistymisellä, mutta myös jatko-opintoihin siirtyminen sekä opiskelija- ja työelämäpalaute vaikuttavat.

Koulutuksen pitää ensisijaisesti avata tie työpaikkaan, mutta kyse on myös syrjäytymisen ehkäisystä ja sivistyksestä.

Ammattioppilaitoksissa uutta osuutta pidetään suurena. Nousiainen ymmärtää huolen. Oppilaitokset eivät voi vaikuttaa suhdanteisiin ja työllisyystilanne on erilainen eri puolilla maata.
– Ammattikouluista valmistuneet, hädin tuskin täysi-ikäiset eivät muuta töiden perässä yhtä helposti toiselle paikkakunnalle kuin korkeakoulutetut.
– On iso kysymys, miten alueellisesta tasa-arvosta pidetään huoli.
Ammattikoulujen rahoituksessa tulisi Nousiaisen mielestä muistaa myös niiden yhteiskunnallinen tehtävä.
– Nuorisotakuu ja koulutustakuu lankeavat ammattikoulujen harteille. Ammattikoulut on ainoa taho, joka pystyy ottamaan kopin syrjäytymisuhan alla olevista.
Hän muistuttaa, että osa keskeyttää opintonsa. Niinpä kaikkiaan 15 prosenttia kustakin ikäluokasta jää lopulta vain peruskoulutuksen varaan.

Osaamista on pakko kehittää

Noin 15 prosenttia peruskoulutuksen varassa olevaa, yli 125 000 pitkäaikaistyötöntä ja pienenevät ikäluokat eivät lupaa hyvää Suomen tulevaisuudelle.
– Jotain on pielessä. Osaamista on pakko kehittää. Aikuisväestön osaamispotentiaali pitää saada käyttöön, Nousiainen sanoo.
Hyviä keinoja ovat ammatillinen koulutus, avoin korkeakouluopetus ja aikuisille suunnatut ammattikorkeakoulututkinnot. Täydennyskoulutus on korkeakoulujen liiketoimintaa ja sen hinnat ovat Nousiaisen mukaan monen ulottumattomissa.
– Uuden oppiminen pitää tehdä helpommaksi, esimerkiksi nivomalla työssäkäynti opintoihin. Tarvitaan joustavia mahdollisuuksia kehittää osaamista, eikä digitalisaatiotakaan ole hyödynnetty riittävästi.
Nousiainen painottaa, että samalla koulutuksella ei enää selviä koko työuraansa. Hän puhuu yhteiskunnan ja työelämän tarpeista, mutta korostaa, että oppiminen on myös henkilökohtainen oikeus.
– Ihmisellä on oikeus sivistämiseen ja oppimiseen, nimenomaan elinikäiseen oppimiseen.

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu
Kuva: Liisa Valonen