STTK:n edustajiston puheenjohtaja Merja Mäkiniemen puhe edustajistossa


Osaamisen kehittämiseen

Työelämä on historiallisten suurten muutosten äärellä. Palkansaajilta odotetaan muutosvalmiutta, venymistä ja samaan aikaan uudistumista. Suomen tulevaisuus on korkeassa osaamisessa ja työmarkkinoiden kyvyssä hyödyntää osaaminen täysimääräisesti.

Maan hallituksen yksi koulutusta koskeva kärkihanke on Ammatillisen koulutuksen reformi. Tavoitteena on käyttää koulutukseen suunnatut resurssit entistä tehokkaammin suuntaamalla ne tarvittavan puuttuvan osaamisen hankkimiseen.

Koulutusleikkaukset heittävät varjon koulutusuudistuksen ylle. Ammatillisen koulutuksen rahoitus pienenee vuoden alusta 190 miljoonalla eurolla. Uudistettu lainsäädäntö ja rahoitusmalli tulevat kuitenkin voimaan vasta vuotta myöhemmin. Käytännössä koulutusta järjestävät joutuvat toteuttamaan leikkaukset juustohöylällä ilman varsinaisia toiminnallisia uudistuksia. Koulutuksen leikkaukset näkyvät jo nyt henkilöstövähennyksinä. Seuraavaksi ne näkyvät opiskelijoille opetuksen vähenemisenä.

Tavoitteena tulee olla vähintään toisen asteen tutkinnon saaminen kaikille

Tavoitteena tulee olla vähintään toisen asteen tutkinnon saaminen kaikille. Koulutus suojaa työelämän muutoksilta ja antaa eväät aktiiviseen kansalaisuuteen. Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työttömyys on selvästi alhaisempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevilla. Parempi koulutus ennustaa myös parempaa toimeentuloa.

Ammatillisella koulutuksella on ratkaisijan rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tutkintokoulutuksen rinnalla muun muassa valmentava koulutus ja työpajatoiminta tukevat joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä peruskoulusta toiselle asteelle. Uhkana on, että ammatilliseen koulutukseen pääsy vaikeutuu kun rahoitusleikkaukset pakottavat tiivistämään oppilaitosverkkoa. Pakkomuutto kauas kotoa ja opiskelemaan suuremmalle paikkakunnalle olisi ongelmallinen erityisesti yhteiskuntatakuun kohteena olevien nuorten kannalta.

Alueelliset erot toisen asteen koulutuksen saavutettavuudessa ovat jo nyt suuria. Heikoin tilanne on Itä-Suomessa, jossa välimatkat ovat muuta maata pitemmät ja opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet suppeammat. Koko maassa edelleen lähes joka viides 20-24 -vuotias nuori on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Lisäleikkaukset voivat vaarantaa pysyvästi ammatillisen koulutuksen saatavuuden.

Reformin keskeisenä tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Vahva työelämäyhteys on ammatillisen koulutuksen vahvuus. Opiskelijat saavat jo koulutuksen aikana kokemusta aidoissa työympäristöissä toimimisesta ja ovat valmistuttuaan jo monessa suhteessa valmiita ammattiosaajia. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo. Tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua työpaikkojen kanssa siitä, miten ohjaus ja arviointi voidaan toteuttaa laadukkaasti. On työelämän etu, että työnantajat voivat luottaa koulutuksesta valmistuneiden osaamiseen. Oppilaitosten tehtävänä on varmistaa työelämän ohjaajien ja arvioijien tehtävässä tarvittava osaaminen.

Reformin myötä on määrä ottaa käyttöön uusi koulutussopimusmalli. Siinä sopimus solmittaisiin työnantajan, oppilaitoksen ja opiskelijan välillä. Opiskelijalle koulutussopimus olisi palkaton eikä myöskään työnantajalle maksettaisi erillistä korvausta.

Parhaimmillaan koulutussopimus voi madaltaa työnantajien kynnystä tällaisten sopimusten solmimiseen. Nykyisin oppisopimuksella opiskeleva on työsuhteessa jo koulutuksen aikana ja saa työstään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppisopimuksella opiskelleista on vuosi valmistumisen jälkeen työttömänä vain viisi prosenttia.

Pahimmillaan koulutussopimus voi kuitenkin lisätä opiskelijoiden käyttöä työpaikoilla ilmaisena työvoimana. Tämän vuoksi työpaikoilla tarvitaan selkeät pelisäännöt koulutussopimus- ja oppisopimusopiskelijoiden työllistämiseen. Kaksien työmarkkinoiden synnyttäminen ei ole kenenkään etu. Aiheellista onkin esittää kysymys, olisiko työharjoittelun aikainen palkka saatava myös meillä Suomessa työehtosopimuksiin?

Työelämän murros haastaa meidät uudistamaan osaamistamme

Työelämän murros haastaa myös meidät työikäiset uudistamaan omaa osaamistamme. Moni joutuu opettelemaan uuden ammatin ja kouluttautumaan sitä varten. Puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. He suorittavat ammatillisia perustutkintoja ja osaaville ammattilaisille suunnattuja ammatti- tai erikoisammattitutkintoja. Ammatillinen koulutus on väylä hankkia ja saada tunnustus työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Reformin toimeenpanossa ja ohjauksessa on turvattava ammatillisen koulutuksen saatavuus kaikille ikäryhmille.

Ammatillisen tutkintorakenteen uudistaminen tähtää työntekijöitä paremmin palvelevien ja laajempien osaamiskokonaisuuksien syntymiseen. Uudistuksen myötä helpottuu osaamisen täydentäminen tutkinnon osia suorittamalla. Erityisen tärkeää on huomioida uudistuksessa työelämän tarpeista lähteviä lisä-ja täydennyskoulutuksia joko yksittäisinä kursseina tai erillisinä opintokokonaisuuksina. Tällä hetkellä esimerkiksi teollisuuden aloilla on suuri tarve työnjohdollisten tehtävien ammattilaisista.

Ammatillisten tutkintojen jatko-opintokelpoisuus on todettu reformin valmistelun aikana ja lausunnoilla olevassa hallituksen esityksessä. Tasavertainen mahdollisuus kaikille nostaa omaa osaamistasoaan on ollut suomalaista koulutusjärjestelmää kannatteleva perusperiaate, ja siitä on tärkeä pitää kiinni. Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa kaikkien toiselta asteelta valmistuneiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa.

Koulutuksella rakennetaan tulevaisuutta. Tehdään siitä yhteinen päämäärä ja valinta – koulutus ensin.