SuPer on tyytyväinen hallituksen päätökseen säilyttää 0,5:n minimihoitajamitoitus, mutta miten käy laadun?


Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan mielestä on hyvä, että hallitus luopuu minimihenkilöstömitoituksen pienentämisestä vanhustenhoidossa. Paavola on kuitenkin huolissaan siitä, että mitoitukseen lasketaan jatkossa myös alalle kouluttamattomat työntekijät. Hallitus mahdollistaa näin nykyistä pienemmän koulutetun hoitohenkilöstön määrän vanhustenhoidossa. Tämä on SuPerin mukaan selkeä asiakasturvallisuusriski ja kuormittaa myös hoitajia. – Nyt on erittäin tärkeää, että työnantajat huolehtivat siitä, että koulutettua hoitohenkilökuntaa on riittävästi vanhustenhoidon yksiköissä, Paavola sanoo.

Suositus minimihenkilöstömitoituksesta tehostetussa palvelusasumisessa ja vanhainkodeissa on tällä hetkellä 0,5 työntekijää asiakasta kohti. SuPerin mukaan jo nykyinen vähimmäishenkilöstömitoitus on riittämätön. Koska kunnat ja kuntayhtymät ovat kiristäneet hoitoon pääsyn kriteereitä vanhustenhoidossa viime vuosina, tarvitsevat vanhukset hoitoa ja hoivaa aikaisempaa enemmän.
Hoitohenkilökuntamäärä lasketaan toteutuneista työvuorolistoista vuorokaudessa kokonaisuutena, ei yksittäisistä vuoroista. Myös vapaalla olevat hoitajat lasketaan mitoitukseen. Tämä tarkoittaa, että 10 vanhuksen yksikössä on kaksi hoitajaa aamuvuorossa, yksi iltavuorossa, yksi yövuorossa ja yksi vapaalla. Jatkossa mitoitukseen lasketaan myös kouluttamattomat työntekijät, jotka eivät voi osallistua varsinaiseen hoitotyöhön.

Useat SuPerin selvitykset osoittavat, että vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa on liian vähän koulutettua hoitohenkilöstöä. Hoitajat kokevat, etteivät he voi hoitaa vanhuksia niin hyvin kuin haluaisivat ja pitäisi. Tämä kuormittaa jopa niin paljon, että osa on siirtynyt työskentelemään muilla sektoreilla. Liian pieni henkilöstömäärä estää myös työsuojelumääräysten toteutumisen. SuPer järjesti henkilöstömitoituksesta mielenilmauksen 6.10.2016.

– Pitääkö maan hallitus vanhustenhoitoa sellaisena, että pelkkä ”lämmin sydän” riittää ammattitaidoksi? puheenjohtaja Silja Paavola kysyy. – Osaamattomuus tulee vanhustenhoidossa kalliiksi. Esimerkiksi haavahoitoon, sydänterveyteen ja diabetekseen liittyvät ongelmat tulevat räjähdysmäisesti kasvamaan kouluttamattomien työntekijöiden yleistyessä vanhustenhoidossa.
SuPer haastaa nyt työnantajat palkkaamaan riittävästi osaavaa, ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa, jotta vanhuspalvelulain vaatimukset saadaan täytettyä. Vanhukset ansaitsevat koulutetun hoitohenkilökunnan. – Koulutuksella ja osaamisella on merkitystä, Paavola muistuttaa.