Tarvitseeko Suomi tanskalaista joustoturvaa?


– Tanskalainen joustoturvamalli on tasapainoinen jouston ja turvan kokonaisuus, jota on rakennettu ja kehitetty pitkän ajan kuluessa työmarkkinaosapuolten yhteistyöllä. Se toimii hyvin Tanskassa, mutta vain yhden elementin kopioiminen ja siirtäminen Suomeen ei paranna meidän työllisyyslukujamme, Antti Palola arvioi.

STTK:n puheenjohtaja osallistui tänään paneelikeskusteluun tanskalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen seminaarissa, jonka aiheena oli tanskalainen työmarkkinamalli ja joustoturva. Seminaarin ajoitus oli osuva, kun valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työllisyysryhmän työ on juuri saatu päätökseen.

– Kestävää järjestelmää ei voida kehittää vain poimimalla rusinoita pullasta. Tanskassa on yhteisten kompromissien kautta onnistuttu kehittämään kansallisesti toimiva järjestelmä.

Tanskassa olemattoman irtisanomissuojan vastineena valtio tarjoaa äärimmäisen tehokkaat työvoima- ja koulutuspalvelut sekä anteliaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

– Tanskalainen työttömyysturva on arviolta kolme kertaa kalliimpi kuin suomalainen ja sen kustantaa valtio yksin. Suomalaisen valtiontalouden leikkauspaineissa flexicurityn security-puolta ei ole haluttu kehittää tarvittavalla tavalla. Haetaan vain joustoja, Palola korostaa.

Palola pitää epärealistisena ajatusta, että Tanskan malli voitaisiin kopioida myöskään sellaisenaan Suomeen.

– Meillä on paljon yhteistä Tanskan kanssa, mutta myös paljon eroavaisuuksia, kuten kapeampi elinkeinorakenne ja pitkät etäisyydet. Meillä työvoiman liikkuvuus työstä toiseen on käytännössä paljon vaikeampi toteuttaa. Pitää myös muistaa, että jokaisessa maassa on oma historia ja kulttuuri, jotka vaikuttavat eri mallien muotoutumiseen. Suomalainen työttömyysturva on esimerkiksi rahoituksensa osalta nerokas. Se on osoittanut kestävyytensä myös vaikeina aikoina taantumassa ja joukkotyöttömyyden kausina, Palola toteaa.

Palola pitää koulutuspanostuksia yhtenä Tanskan mallin hienouksista.

– Työmarkkinajärjestöillä on Tanskassa päätösvaltaa koulutusjärjestelmän kehittämisessä kohtaamaan työelämän tarpeita. Koulutusmahdollisuuksia on tarjolla myös työssäkäyville, ei vain työttömyysuhan alaisille tai työttömille. Näin työvoiman kompetenssista pidetään jatkuvaa huolta, Palola painottaa.

Lisätietoja seminaarista: www.hanaholmen.fi/