Osaamistarpeet muuttuvat, muuttuuko aikuiskoulutus?


Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus

Suomessa puhutaan paljon koulutuksen digitalisaatiosta ja sitä tuetaan hallituksen kärkihankkeilla. Näkökulma digitalisaatioon jää kuitenkin liian kapeaksi, jos uudistukset koskevat vain työuraa edeltävää koulutusta ja digitaalisia oppimateriaaleja sekä oppimisympäristöjä. Osaaminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja työelämässä on paljon muutakin kuin sitä, että osaa käyttää erilaisia laitteita ja sovelluksia. Se edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja kykyä soveltaa digitaalisia ratkaisuja omassa työssään. Yllättäen monilta työikäisiltä puuttuu tähän liittyvä osaaminen.

OECD:n tutkimuksen mukaan jopa miljoonalla työikäisellä suomalaisella on heikot tietotekniset taidot. Osalta taito käyttää tietokonetta puuttuu kokonaan, ja osalle tuottaa ongelmia selviytyä esimerkiksi selaimen käyttämisestä tai tiedonhausta. Suomalainen työelämä ei olekaan niin hyvin valmistautunut teknologisen kehityksen mahdollistamiin muutoksiin, kuin mitä koulutuksen mallimaalta voisi odottaa.

Suomalainen työelämä ei olekaan niin hyvin valmistautunut teknologisen kehityksen mahdollistamiin muutoksiin, kuin mitä koulutuksen mallimaalta voisi odottaa.

EVA:n muutama viikko sitten tulleessa Robotit töihin -julkaisussa herätellään pohtimaan työn murrosta. Miten esimerkiksi työn tekeminen muuttuu eri ammateissa, jos robotteja aletaan hyödyntää nykyistä enemmän? Julkaisussa todetaan, että robotti voisi jo nyt tehdä viidesosan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työstä. Näin asiantuntijoille jäisi enemmän aikaa hoitotyön sisältöjen kehittämiseen, kun robotti huolehtisi esimerkiksi tarvikkeiden ja laitteiden kuljettamisesta. Robotiikalla voitaisiin korvata myös työpaikkojen keskijohtoa, sillä sen myötä itseohjautuvuus työpaikoilla voisi kasvaa ja monitasoisen johtamisen tarve vähenee. Robotti voisi esimerkiksi tehdä työvuorolistat tai hoitaa raportoinnin.

Sairaanhoitajille, lähihoitajille ja työnjohtajille on yhteistä se, että ne ovat kaikki toimihenkilöammatteja. Lisäksi ne ovat ammatteja, joiden on ajateltu olevan melko hyvin suojassa työelämän muutoksilta. Väestön ikääntyessä koulutetun hoitohenkilöstön tarpeen on odotettu kasvavan. Esimiesten ydinosaamisen ajatellaan muodostuvan ihmisten johtamisesta, missä tarvittavia vuorovaikutustaitoja kone tuskin voi korvata. Usein kyse onkin pikemminkin työn sisällön ja vaatimusten muuttumisesta kuin siitä, että teknologia voisi täysin korvata ihmisen tekemän työn. Tulevaisuudessa yksi keskeinen taito tulee olemaan kyky toimia yhdessä niin ihmisten kuin koneidenkin kanssa.

Panostamalla työuran aikana tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen voidaan parantaa valmiutta muutokseen ja edistää myös työurien pitenemistä.

Muutos osaamisvaatimuksissa on sitä suurempi, mitä pitempi työura on takana. Panostamalla työuran aikana tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen voidaan parantaa valmiutta muutokseen ja edistää myös työurien pitenemistä. Aikuiskoulutusta tulisi kehittää kokonaisuutena ja tavoitteellisesti niin, että yhä useammalla olisi tarvittava osaaminen uusien teknologioiden käyttöön ottoon ja uusien teknologiaa hyödyntävien palveluiden ja tuotteiden luomiseen. Jos koulutuksen kehittämisen fokus on vain työuraa edeltävässä koulutuksessa, niin hukkaamme paljon voimavaroja. Onko meille siihen varaa?

 

Lähteet:
OECD:n aikuistutkimus
EVA:n Robotit töihin -julkaisu