Työhyvinvointikinastelusta työhyvinvointitekoihin


Työhyvinvointi

Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan työpanoksen menetyksistä aiheutui Suomen kansantaloudelle vuonna 2012 noin 24 miljardin euron menetykset. Sairauspoissaolojen osuus summasta oli lähes kolme ja puoli miljardia, työtapaturmien reilut kaksi miljardia ja työkyvyttömyyseläkkeiden kahdeksan miljardia.

Monet tutkimukset lisäksi osoittavat, että työhyvinvoinnin edistämisestä saatu hyöty on kuusinkertainen panokseen nähden. Tuotto syntyy sairauspoissaolojen sekä henkilöstön vaihtuvuuden tai muiden kulujen vähentymisestä. Hyöty on tätäkin paljon suurempi, jos mukaan lasketaan työntekijöiden innovaatiot työn sujuvuuden parantamiseksi.

Työkyvyttömyyden hinta on niin valtava ja lisäksi työhyvinvoinnin edistämisen hyödyt niin suuret, että niiden luulisi aiheuttaneen toimenpiteiden vyöryn. Toisin on kuitenkin käynyt ja näyttää taas käyvän: asiassa juututaan kinasteluun summien ja tuottojen suuruudesta (HS13.9.). Ja pahimmillaan tästä seuraa, että koko asia nimetään hömpäksi eikä kukaan tee mitään.

Mitä merkitystä, vaikka laskelmissa olisi miljoonien, miljardin tai jopa parin miljardin heittoja? Tai, että työhyvinvointiin satsattu euro tuottaisikin vain jokusen euron. Tulokset ovat joka tapauksessa olleet samansuuntaisia ja huikeita!

Jo yhdenkin prosentin vähennys sairauspoissaolojen, työtapaturmien tai työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksissa tuottaisi valtavia säästöjä.

Lisäksi satsaukset työhyvinvointiin vähentäisivät tapaturmia, toisivat iloa sekä ennen kaikkea parantaisivat tuottavuutta.

Eikö maan hallituksen, poliittisten puolueiden, työmarkkinajärjestöjen ja työpaikkojen nyt  kannattaisi edistää voimakkaasti työhyvinvointia ja -suojelua? Pistää toimeksi, eikä vain kinastella ja mitätöidä asian merkitystä!

Erkki Auvinen, STTK