Suomi tarvitsee parempaa johtamista ja työhyvinvointia edistävän foorumin


Katarina Murto

Great Place to Work Instituten julkaiseman ”Suomalaisen työelämän tila 2016” -raportin mukaan suomalainen työelämä on paikalleen jämähtänyttä ja työpaikkojen johtamiskulttuuri on hyvin kahtiajakautunut. Työpaikalla panostetaan joko liiketoiminnan tulokseen tai tyytyväiseen henkilöstöön. Kuitenkin parhaissa työpaikoissa, joissa raportin mukaan saadaan toistuvasti hyviä tuloksia, pystytään panostamaan molempiin.

Suurimmat ongelmat tai puutteet työpaikoilla raportin mukaan liittyvät johdon rehellisyyteen, viestintään ja suunnannäyttämiseen.

Suurimmat ongelmat tai puutteet työpaikoilla raportin mukaan liittyvät johdon rehellisyyteen, viestintään ja suunnannäyttämiseen. Johdon ja työntekijöiden välisessä luottamuksessa on ongelmia joka toisella työpaikalla. Johdolta puuttuu selkeä näkemys suunnasta myös noin puolella työpaikoista. Lisäksi joka toisella työpaikalla työntekijöitä ei kohdella yksilöinä. Henkilöstön osallistaminen on liian vähäistä.

Suomalainen työelämä hakee selvästi suuntaa, mutta visio ei ole riittävän kirkas. Paljon puhutaan työpaikan toiminnan kehittämisestä, mutta tosiasiassa ratkaisuja haetaan pääsääntöisesti säästöistä ja heikennyksistä. Työmarkkinajärjestöt ovat osoittaneet vastuullisuutta kilpailukykysopimuksella. Maan hallitus on lisäksi tehnyt lukuisia toimia ja monia esityksiä on vireillä, joilla heikennetään palkansaajan turvaa ja työehtoja.

Työllisyyden parantaminen on varmasti kaikkien ykkösasia. Mutta jatkuvilla palkansaajiin kohdistuvilla heikennyksillä ja leikkauksilla ei mielestäni saavuteta likimainkaan vastaavia säästöjä, joita työhyvinvointia, johtamista, osaamista ja henkilöstön osallistamista edistämällä olisi mahdollista saavuttaa. Menestymistä ei työpaikoilla rakenneta negaatioiden kautta, vaan panostamalla osaavaan, motivoituneeseen ja taitavasti johdettuun henkilöstöön, jotka tekevät tulosta hyvinvoivassa ja palkitsevassa työympäristössä.

Rkp:n esitys kansallisen paremman työhyvinvoinnin ohjelmasta on hyvä avaus ja osoitus siitä, että myös poliittiset päättäjät ovat havainneet työhyvinvoinnin merkityksen ja sen tuomat hyödyt niin kansantalouden ja yhteiskunnan kuin työpaikkojen ja yksilön kannalta.

STM:n mukaan menetetyn työpanoksen kustannukset ovat 24 miljardia euroa vuodessa. Panostamalla ennaltaehkäisevästi ja säännönmukaisesti koko henkilöstön fyysisen ja henkisen työkykyvyn edistämiseen ja parempaan johtamiseen, yhteiskunta ja työpaikat saisivat mittavia säästöjä. Rkp:n esitys kansallisen paremman työhyvinvoinnin ohjelmasta on hyvä avaus ja osoitus siitä, että myös poliittiset päättäjät ovat havainneet työhyvinvoinnin merkityksen ja sen tuomat hyödyt niin kansantalouden ja yhteiskunnan kuin työpaikkojen ja yksilön kannalta.

STTK pitää työhyvinvoinnin edistämistä erittäin tärkeänä työelämän kehittämisen kannalta. Suomi tarvitsee parempaa johtamista ja työhyvinvointia edistävän foorumin. Valtiovalta sekä menestyneet yritysjohtajat tarvitaan mukaan työhyvinvoinnin edistämiseen. Työnantajien ei pitäisi kokea työhyvinvointia kustannukseksi, vaan päinvastoin työpaikan tuottavuutta ja menestymistä parantavaksi tekijäksi.