Taloudesta tiistaina: T&K-verotuen avulla yritysten innovaatiotoiminta nousuun?


Jukka Ihanus STTK

Vielä joitakin vuosia sitten tavoiteltiin T&K-menoissa 4 %/BKT rajan ylittämistä. Nyt Suomelle tekee tiukkaa pysyä 3 %/BKT rajan yläpuolella. Tilastokeskuksen Tieto&Trendit blogissa käydään läpi Euroopan Unionin tulostaulua jäsenmaiden innovaatiotoiminnan suorituskyvystä. Se kertoo karulla tavalla Suomessa vallitsevasta näköalattomuudesta murroksen edessä. Suomi on menettämässä vauhdilla asemiaan innovaatioihin panostavien maiden vertailussa.

Suomi on menettämässä vauhdilla asemiaan innovaatioihin panostavien maiden vertailussa.

Sekä yritysten että julkiset tutkimus- ja kehitystyöpanostukset ovat olleet viime vuosina laskusuunnassa. Myös patenttien määrän kehitys on samansuuntainen. Tämä on huolestuttavaa suomalaisen työn ja yritysten tulevaisuuden uusiutumiskyvyn ja kansantalouden tuottavuuden näkökulmasta.

Sipilän hallitus on ilmeisesti havahtunut ongelmaan sillä, se teettää OECD:llä arvion Suomen tutkimus-ja innovaatiopolitiikasta TKI-investointien vaikuttavuuden lisäämiseksi. OECD:n alustavat suosituksien pitäisi olla valmiina heti ensi vuoden alussa ja loppuraportin pitäisi valmistua kesäkuussa 2017.

VATT [i]ja ETLA[ii] ovat tänä keväänä julkaisseet tutkimuksia t&k-verohuojennuksesta. Useissa EU-maissa on käytössä verokannustimia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suomi on harvoja poikkeuksia, joissa verotukea ei ole. Tässä tilanteessa on olemassa riski, että tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei jatkossa kohdenneta Suomeen, vaan muualle.

Useissa EU-maissa on käytössä verokannustimia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suomi on harvoja poikkeuksia, joissa verotukea ei ole.

VATT:n tutkimuksen mukaan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan verotuki lisää yritysten innovaatioita merkittävästi. Yritysten t&k-verovähennys oli Suomessa käytössä vuosina 2013-2014. Sen toteuttamistapa koettiin yleisesti epäonnistuneena.  ETLA:n tutkimuksessa nostettiin esiin ongelmina muun muassa tuesta tiedottaminen, tukitaso ja tuen määräaikaisuus.

Tärkeää olisi kääntää yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta nousuun ja t&k-verokannustin voisi olla yksi vastaus tähän. Hallituksen liikkumatila Tekesin suorien tukien lisäämiseen on valitettavan rajattu valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi. Maan hallituksen tulisi harkita TKI-toiminnan tukemista myös verotuksen keinoin, kun se pohtii innovaatiopolitiikan kehittämistä ja uusia työllisyyttä vahvistavia toimia. Olisi otettava oppia tehdyn kokeilun virheistä ja huomioitava muiden maiden mallien toimivia ominaisuuksia esimerkiksi se, että tuki vähentää välittömästi kustannuksia tai tappiollisen yrityksen mahdollisuus saada tukea verottajalta. Lisäksi olisi mietittävä mihin yritysjoukkoon tuki kohdennettaisiin, jotta se olisi vaikuttavin.

Tärkeää olisi kääntää yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta nousuun ja t&k-verokannustin voisi olla yksi vastaus tähän.

Veropolitiikan avulla ei tule korvata innovaatiopolitiikan muita työkaluja, vaan sitä tarvitaan täydentämään keinovalikoimaa. Tässä tapauksessa voisi olla perusteltua poiketa laajan veropohjan periaatteesta, koska t&k-toiminnan hyödyt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Verotulomenetystä voi kompensoida tiivistämällä veropohjaa toisaalla esimerkiksi konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta rajaamalla.

[i] ‘Do tax incentives for research increase firm innovation? An RD Design for R&D’ by Antoine Dechezlepretre, Elias Elinio, Ralf Martin, Kieu-Trang Nguyen and John Van Reenen.
[ii] Tero Kuusi – Mika Pajarinen – Petri Rouvinen – Tarmo Valkonen: ”Arvio t&k-verokannusteen vaikutuksista yritysten toimintaan Suomessa”, ETLA Raportit No. 51.