Työttömyyden pitkittymisen pitkät jäljet


Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen työmarkkinaennusteen [i] mukaan pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan, vaikka muutoin työllisyystilanteessa alkaa näkyä orastavia paranemisen merkkejä. Vaikka talouskasvu on heikkoa, se riittää TEM:n ennusteen mukaan pysäyttämään työttömyyden kasvun. Uusia työpaikkoja syntyy nykyisin ilmeisesti aiempaa alhaisemman talouskasvun oloissa.

Työvoiman tarjonta on viime vuosina vähentynyt piilotyöttömyyden kasvun myötä. Tätä selittää kuitenkin työn heikko kysyntä. Moni luopuu aktiivisesta työnhausta työttömyyden pitkittyessä. Positiivista työurien pidentämisen näkökulmasta on yli 50-vuotiaiden työvoimaosuuden kasvu vuosituhannen alkuun verrattuna, joka on jatkunut tähän saakka. Huolestuttavaa erityisesti on se, että alle 45-vuotiailla osallistumisasteet ovat alemmat kuin vuosituhannen alussa. Erityisesti 30–39-vuotiaiden työvoimaosuus on jäänyt selvästi alemmalle tasolle.

Porin kaupungille tehdyn selvityksen[ii] mukaan merkittävä osa Suomen työttömyydestä on rakenteellista. Selvityksissä tarkasteltiin rakenteellista työttömyyttä inhimillisen pääoman sekä työhistorian kautta ja niistä tehtiin tekijöitä, jotka hankaloittavat työnhakua. Työttömyyden pitkittyessä helposti työllistyvät liukuvat rakenteellisen työttömyyden piiriin, sillä heidän taitonsa heikentyvät. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että talouden suhdanteinen käännyttyä myönteiseksi merkittävä joukko työttömistä ei työllisty helposti. Näin työttömyyden pitkittyminen heikentää tulevaa koko kansantalouden kasvupotentiaalia jopa kymmenien vuosien päähän. Kansantalouden näkökulmasta on järkevää investoida työttömien työkyvyn ja osaamisen ylläpitoon, jotta näihin ihmisiin aiemmin tehdyt panostukset eivät valuisi hukkaan.

Työttömyyden pitkittymisen pitkät jäljet

Mitä pitkittynyt työttömyys tarkoittaa yksilötasolla?

Pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan heikentyneeseen elintasoon lyhyellä aikavälillä, vaan pitkittyvä työttömyys ja siitä usein seuraava sirpaleinen työura voivat altistaa köyhyydelle eläkeiässä.

Eläketurvakeskus on laskenut STTK:lle kolme erilaista esimerkkitapausta, jotka havainnollistavat pitkäkestoisen työttömyyden merkittäviä vaikutuksia työuran jälkeiseen toimeentuloon. Eläketurvan heikentyminen on merkittävää, mikäli henkilö ei pääse kiinnyttämään takaisin työmarkkinoille.

Esimerkki 1:

  • aloitti työelämässä 25-vuotiaana
  • työttömäksi jäädessä palkka 3500 eur/k
  • jää v. 2016 työttömäksi 45-vuotiaana
  • saa ansioturvaa 500 pv
  • ei pääse enää takaisin työmarkkinoille ja jää työmarkkinatuen varaan
  • pääsee vanhuuseläkkeelle 65 v 9 kk:n iässä
  • eläke nykyrahassa 1170 eur/kk
  • jos olisi saanut olla työelämässä 3500 eur/kk palkalla, niin eläke 2360 eur/kk, erotus -1190 eur/kk

Esimerkki 2:

  • aloitti työelämässä 25-vuotiaana
  • työttömäksi jäädessä palkka 2800 eur/kk
  • jää v. 2016 työttömäksi 55-vuotiaana
  • saa ansioturvaa 500 pv
  •  työllistyy uudelleen 1800 eur/kk palkalla
  • pääsee vanhuuseläkkeelle 64 v 9 kk:n iässä
  • eläke nykyrahassa 1460 eur/kk
  • jos olisi saanut olla koko työuran 2800 eur/kk palkalla, niin eläke 1620 eur/kk, erotus -160eur/kk

Esimerkki 3:

  • aloitti työelämässä 25-vuotiaana
  • työttömäksi jäädessä palkka 3300 eur/kk
  • jää v. 2016 työttömäksi 40-vuotiaana
  • saa ansioturvaa 500 pv
  • on sen jälkeen puolet 2000 eur/kk palkalla ja puolet työmarkkinatuella
  • jää 60-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle
  • eläke nykyrahassa 1310 eur/kk
  • jos olisi saanut olla koko työuran 3300 eur/kk palkalla, niin eläke 2460 eur/kk (66 v 3 kk), erotus -1150ur/kk

Kymmenen tapaa parantaa työllisyyttä ja ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä

1. Kilpailukykysopimus viedään läpi ja kevennetään palkkaverotusta pieni- ja keskituloisilta.

2. Parannetaan yritystoiminnan edellytyksiä investoimalla julkisia varoja liikenneväyliin, tietoverkkoihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

3. Otetaan käyttöön työllistäville pk-yrityksille verokannuste, jos ne investoivat voittonsa yrityksen kehittämiseen, sekä otetaan käyttöön uusittu t&k-verokannustin.

4. Kehitetään muutosturvaa työllistymisen nopeuttamiseksi velvoittamalla työnantajat maksamaan irtisanottujen valmennusta ja koulutusta kilpailukykysopimuksen mukaisesti.

5. Lisätään aktivointitoimia työttömyyden alkuvaiheessa mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö starttirahana ja palkkatukena. Vahvistetaan TE-toimistojen henkilöstöresursseja määräaikaisesti vastamaan vaikeutunutta työllisyystilannetta.

6. Helpotetaan ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista kohdennetulla työnantajamaksualennuksella. Alennetaan ensimmäisen työntekijän työnantajamaksuja 40 % ensimmäisen 12 kuukauden ajalta ja 20 % seuraavien 12 kuukauden ajalta.

7. Varmistetaan riittävä osaaminen. Helpotetaan omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla. Luodaan aikuisille uusia korkeakoulututkintoon tähtääviä ohjelmia ja huolehditaan työssä olevien aikuisten perustaidoista esim. tietotekniikassa.

8. Otetaan käyttöön osa-aikalisä helpottamaan vaikeasti työllistettävien työttömien työllistymistä ja tukemaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista. Osa-aikalisää maksettaisiin määräajaksi osa-aikatyöhön siirtyvälle ikääntyvälle työntekijälle (esim. 58 v. alkaen) ja tilalle palkattaisiin vastaavin ehdoin kuin vuorotteluvapaassa työtön työnhakija.

9. Helpotetaan työvoiman liikkumista joko korottamalla liikkuvuusavustusta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osalta tai kehitetään työmatkakulujen verovähennysoikeutta työllistymiseen kannustamiseksi. Edistetään kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kasvukeskuksissa.

10. Julkisia hankintoja tehtäessä on huomioitava myös sosiaalisia näkökulmia kuten nuorisotyöttömyyden tai pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen. Julkisen sektorin on asetettava ehtoja nuorten tai muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllistämiselle siihen soveltuviin julkisiin hankintoihin.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja

[i] TEM työmarkkinaennuste, 2016
[ii] Rakenteellinen työttömyys Porissa, Jussi ja Topias Pyykkönen, 2016