Jyty: Mustia pilviä kikyn yllä


Suomen kilpailukyky

”Kilpailukykysopimuksen (kiky) soveltamisneuvottelujen taivaalle on viime viikkoina kasaantunut melkoinen määrä mustia pilviä. Jos nyt pitäisi toimia ennustajaeukkona, uskaltaisin väittää, ettei ratkaisua synny määräaikaan mennessä. Sen verran pahassa juntturassa neuvottelut ovat, varoittelee Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

Helsinkiin 17.-18.5. kokoontuneen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuuston kokouksen avanneen Pihlajamäen mukaan alakohtaisten sopimusneuvottelujen kipukohdat kulminoituvat erimielisyyksiin tavoista pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, luottamusmiesten asemaan ja tiedonsaantiin, paikallisen sopimisen laajentamiseen ja selviytymis- eli kriisilausekkeeseen. Pahiten kangertaa vuosityöajan pidennys.

”Sellainenkin epäoikeudenmukaisuus, että naisvaltaista julkista sektoria kuritettaisiin vielä lisää 30 %:n määräaikaisten lomarahaleikkausten lisäksi vuosilomapäiviä vähentämällä työnantajan hakiessa vuosityöaikaan lisäpäiviä, on täysin mahdoton yhtälö”, Pihlajamäki korostaa.

Kilpailukykysopimuksen neuvottelupakkaa ovat lisäksi Pihlajamäen mukaan hämmentäneet muutamat yrittäjäjärjestöjen edustajat omilla ulostuloillaan mm. luottamusmiesten asemasta. Mielenkiintoisen tilanteesta on tehnyt se, että tässä kohtaa samalla puolella barrikadia ovat olleet työntekijöitä edustavat tahot ja työnantajien EK.

Pihlajamäki muistuttaa, että työehtosopimuksissa on paikalliseen sopimisen liittyen mahdollistettu toisin sopiminen pääsääntöisesti luottamusmiehelle, mutta myös työntekijöille tai henkilöstöryhmälle. ”Nyt yrittäjäjärjestössä on ehdotettu luottamusmiehen korvaamista henkilöstön muulla edustajalla paikallisen sopimisen yhteydessä.”

Ei ole Pihlajamäen mukaan sama asia, onko henkilöstöä edustamassa asiansa osaava luottamusmies kuin ehkä  työnantajapuolen ”valitsema” henkilö, jolla ei ole lainkaan neuvottelu- tai työehtosopimusosaamiseen tarvittavaa koulutusta eikä myöskään liittojen antamaa tukea.

”Jos paikallista sopimista halutaan edistää, nykyisen luottamusmiesjärjestelmän romuttaminen ei vie sopimisen kulttuuria kuin juuri vastakkaiseen suuntaan.”

Puolet Suomen työntekijöistä on paikallisen sopimisen piirissä

Pihlajamäki katsoo, että neuvottelutilannetta ei ole yhtään helpottanut myöskään hallituksen ehdotus, jonka mukaan työttömille olisi tulossa työnäytekokeilu ja velvollisuus ottaa vastaan työtä työttömyyskorvausta halvemmalla palkkatasolla. ”Halpatyömarkkinoitako tässä ollaan luomassa? On hyvä muistaa, ettei rakennetyöttömyyttäkään pystytty ratkaisemaan edes nousukaudella.”

Tuoreimmasta työolobarometristä ilmenee, että puolet Suomen työntekijöistä on paikallisen sopimisen piirissä. Barometri myös kertoo, että ongelmia ilmenee erityisesti silloin, jos luottamus työantajaan neuvottelukumppanina horjuu.

Työantaja on Pihlajamäen mukaan puhunut paljon työmarkkinoiden jäykkyyksistä ja niiden poistamisen tärkeydestä. ”Jos mahdollisia jäykkyyksä halutaan vähentää, tarvitaan asennemuutosta myös työnantajalta. Yhdessä sopiminen on aina kahden kauppa. Muutosjohtaminen on nimenomaan esimerkillä edestä johtamista.”

Pihlajamäen mukaan kolmikantainen sopiminen on aivan keskeinen tekijä pyrittäessä kohti parempaa työllisyyttä ja talouden vakautta. Se on paljon parempi vaihtoehto kuin riitelyn ja vastakkainasettelun yhteiskunta – kaikille neuvotteluosapuolille.

”Valitettavasti kiky-sopimuksen sorvaamista vaivaa juuri jälkimmäinen. Sitä yritetään nyt kasata ilmapiirissä, jossa vallitsee epäluottamuksen, kyräilyn, sanelun ja ulosmittauksen mentaliteetti. Ja se ei tiedä jatkoa ajatellen hyvää.”

Sote-soppakin kiehuu yli

Ikävä kyllä sote-uudistuskin tuntuu menevän Pihlajamäen mukaan jatkuvasti sekavampaan suuntaan ja maali karkaa yhä kauemmaksi.

”Hallitukselta sote-pöytään tulee jatkuvasti uusia asioita, joiden mittaluokka on kaikkea muuta kuin pieni. Erityisen suurella varauksella Jyty suhtautuu hallituksen pyrkimyksiin yhtiöittää ja samalla kilpailuttaa kaikki sote-palvelut.

”Pahimmillaan sote-uudistuksesta on tulossa julkisten palveluiden yksityistämishanke kun alkuperäisenä tavoitteena oli taata hyvät sote-palvelut asuinpaikasta riippumatta kaikille kansalaisille eri puolilla maata. Erityisenä vaarana on, että kansainväliset sote-yritykset noukkivat rusinat pullasta kun samaan aikaan julkiset palvelut romutetaan”, Pihlajamäki varoittaa.