Antti Palolan vappupuhe


Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen vappujuhla 1.5. 2016 klo 12.00

Salo

Puheenjohtaja Antti Palola, STTK

Neuvottelutulos kilpailukykysopimukseksi osoittaa, että suomalainen palkansaaja kantaa vastuunsa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukyvystä, talouskasvusta ja uusien työpaikkojen luomisesta. Odotamme nyt puolestamme yritysten ja työnantajien vastuuta sekä rohkeutta investoida Suomeen ja työllistää suomalaisia.

Palkansaajapuolen tavoite neuvotteluissa oli voimassa olevan työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkaminen vuodella sekä vuoden 2017 palkoista sopiminen. Halusimme myös, että hallitus peruuttaa hallitusohjelman ehdolliset lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa tuloveron alennukset ostovoiman heikkenemisen vastapainoksi.

Ainakaan tähän päivään mennessä emme ole saaneet hallituksen päätöstä tuloverojen alentamiseksi.

Palkansaajat ovat sitoutuneet merkittäviin tulonsiirtoihin. Runsas 1,5 miljardia euroa työnantajien maksamista palkan sivukuluista siirretään seuraavan neljän vuoden kuluessa työntekijöiden maksettavaksi. Siirto tehdään palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua ja työeläkemaksua korottamalla.

Runsas 1,5 miljardia euroa työnantajien maksamista palkan sivukuluista siirretään seuraavan neljän vuoden kuluessa työntekijöiden maksettavaksi.

Eikä siinä vielä kaikki. Kilpailukykysopimuksen mielestäni suurin häpeätahra on se, että julkisella sektorilla työskentelevien työntekijöiden lomarahasta leikataan seuraavan kolmen vuoden aikana 30 prosenttia nykytasosta.

Työaikaa pidennetään 24 tuntia ansiotasoa muuttamatta. Tämä tarkoittaa yhteensä lähes 3 miljardin tulonsiirtoa työntekijöiden maksettavaksi.

Aikamoinen kakku. Miksi ihmeessä meidän sitten pitäisi hyväksyä kilpailukykysopimus?

***

Hallituksen viime syksynä esittämä pakkolakipaketti olisi toteutuessaan ollut melko lailla kilpailukykysopimusta karvaampi kalkki suomalaiselle palkansaajalle. Epäoikeudenmukainenkin se olisi ollut, sillä raskaimman taakan olisivat kantaneet etupäässä pieni- ja keskituloiset, julkisella sektorilla työskentelevät naiset.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat syövät toteutuessaan palkansaajan ostovoimaa tulevina vuosina. Siksi on erityisen tärkeää, että hallitus ilmoittaa lupaamansa ansiotulojen verotukseen liittyvät kevennykset.

Kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat syövät toteutuessaan palkansaajan ostovoimaa tulevina vuosina. Siksi on erityisen tärkeää, että hallitus ilmoittaa lupaamansa ansiotulojen verotukseen liittyvät kevennykset hyvissä ajoin ennen kuin soveltamisneuvottelut päättyvät. Siis ennen toukokuun loppua. Verokevennykset on kohdistettava ennen kaikkea pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin.

Alakohtaisille neuvotteluille on nyt kuukausi aikaa. Suurin haaste on varmasti sopia työajan pidentämisestä eri aloilla ja työaikamuodoissa sekä paikallisen sopimisen edistäminen.

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, että työehtosopimuksilla tulee edistää paikallista sopimista ja samalla parantaa henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä. Tavoite on hyvä.

Paikallinen sopiminen edellyttää kuitenkin osapuolten välistä luottamusta, joka näyttää olevan kovin ohutta. Luottamus syntyy arkisesta ja jokapäiväisestä yhdessä tekemisestä ja onnistumisista. Paikallinen sopiminen ei lisäänny säätämällä lakeja tai istumalla työmarkkinapöydissä.

Paikallinen sopiminen ei saa olla yksipuolista sanelua vaan molemminpuolista neuvottelua ja ratkaisuja.

Paikallinen sopiminen ei saa olla yksipuolista sanelua vaan molemminpuolista neuvottelua ja ratkaisuja, joissa molemmat osapuolet kokevat onnistuneensa ja hyötyneensä. Paikallinen sopiminen edellyttää henkilöstön edustajien aseman vahvistamista ja tietojen saantia.

***

Minun on vaikea hyväksyä sitä, että moni Suomen surkeutta ja toivottomuutta ylläpitävä talousviisas pitää sopimusta täysin riittämättömänä. Tai sitä, että olisi pitänyt tehdä vielä paljon enemmän ja huomattavasti rajumpia päätöksiä.

Samaan aikaan kilpailijamaamme päättävät usean prosentin palkankorotuksista.

Eikö todellakaan mikään riitä? Olemme neuvotelleet työrauhan vallitessa ja sopimusten ollessa voimassa ratkaisun, joka pienentää huomattavasti työnantajan kustannuksia tulevina vuosina. Olemme neuvotelleet ensi vuodeksi ratkaisun, joka ei sisällä euronkaan palkankorotuksia.

Samaan aikaan kilpailijamaamme päättävät usean prosentin palkankorotuksista.

Suorastaan kiukuttaa elinkeinoelämän edustajien ja yritysjohtajien marina siitä, että suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei toimi eikä tee mitään kilpailukyvyn parantamiseksi.

Itse uskon vakaasti, että neuvoteltu ratkaisu toteutuessaan osaltaan lisää Suomeen tehtäviä investointeja, parantaa työllisyyttä ja vetää talouttamme kasvuun.

Neuvoteltu ratkaisu toteutuessaan osaltaan lisää Suomeen tehtäviä investointeja, parantaa työllisyyttä ja vetää talouttamme kasvuun.

Toivon, että alakohtaiset soveltamisneuvottelut saadaan määräajassa maaliin ja kattavuus riittää myös maan hallitukselle.

Työttömän aseman heikentämiseen liittyviä esityksiä ammattiyhdistysliike ei sellaisenaan hyväksy.

Pakko on todeta, että vaikka erityisesti pääministeri on ilmaissut vahvan toiveen kilpailukykysopimuksen syntymiseksi, samaan aikaan hallitus tuntuu tekevän kaikkensa, että sopimus ajaisi karille. Esimerkiksi työttömän aseman heikentämiseen liittyviä esityksiä ammattiyhdistysliike ei sellaisenaan hyväksy. Paikallisen sopimisen lisääminen on mahdollista ainoastaan työ- ja virkaehtosopimuksien pohjalta. Neuvoisin hallitusta olemaan leikkimättä tulella jos se ei halua, että koko talo palaa.

***

Jos kilpailukykysopimus jäisi syntymättä, syksyllä käydään useita kuukausia kestävä liittokierros. En usko maan hallituksen seuraavan tilannetta toimettomana. Se ryhtyy todennäköisesti valmistelemaan uusia toimenpiteitä kilpailukyvyn parantamiseksi ja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Uusia toimia valmistellessaan hallitus tuskin sortuu vastaaviin kokemattomuudesta ja osaamattomuudesta johtuviin virheisiin kuin se teki pakkolakipakettia valmistellessaan.

Jos liittokierrokselle mennään, pahoin pelkään, että syksy on pitkä, pimeä ja ankea työmarkkina-asioiden suhteen. Enkä usko, että säästyisimme työmarkkinahäiriöiltä.

***

Suomessa on aina ymmärretty, että kaukana pohjoisessa asuvan harvalukuisen kansan tärkein menestystekijä on koulutus ja sen pohjalta syntyvä osaaminen.

Edeltävät sukupolvet ovat olleet viisaita. Olemme luoneet Suomeen korkeatasoisen koulutusjärjestelmän aina varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, toisen asteen ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta ammattikorkea- ja yliopistokoulutukseen.

Leikkaaminen koulutuksesta ja osaamisesta on lyhytnäköistä säästöä. Se on tulevaisuudelta leikkaamista ja jäljet näkyvät pitemmän ajan kuluttua.

Meidän on edelleen pidettävä kiinni korkeatasoisesta ja laadukkaasta koulutuksesta aivan kaikilla tasoilla. Se on ainoa keino pysyä mukana menestyksessä.

Leikkaaminen koulutuksesta ja osaamisesta on lyhytnäköistä säästöä. Se on tulevaisuudelta leikkaamista ja jäljet näkyvät pitemmän ajan kuluttua.

Puhumme paljon innovaatioista ja niiden tarpeellisuudesta. Innovaatiot eivät synny poliitikkojen päätöksillä sen paremmin kuin työmarkkinapöydissä. Poliitikot voivat tietysti edistää – tai estää – suotuisia olosuhteita innovaatioiden syntymiselle. Innovaatiot syntyvät työhönsä motivoituneiden ja työssään jaksavien ihmisten vuorovaikutuksesta.

On erittäin surullista, että edelleen lähes viidennes ikäluokasta jää vaille toisen asteen ammatillista tutkintoa tai lukiokoulutusta. Miten uskotte heidän selviytyvän tulevaisuuden työelämässä, joka muuttuu huimaa vauhtia?

Meidän on myös pidettävä huolta jo työelämässä olevien ihmisten osaamisesta, jotta se vastaa automatisaatiosta, robotisaatiosta ja digitalisaatiosta aiheutuvaan nopeaan työelämän muutokseen. Meidän on myös entistä paremmin pidettävä huolta työntekijöiden työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnin edistämisestä yhä kiristyvässä ja pirstaloituvassa työelämässä.

STTK esittää, että hallitus käynnistää vaalikauden ylittävän koulutuspoliittisen selonteon valmistelun. Koulutuspolitiikan suunnan määrittämisen tulisi tapahtua koulutuksen digitalisaation ja kansainvälistymisen, koulutuksen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen kautta.

Osaaminen on ihmisen parasta muutosturvaa. STTK esittää, että hallitus käynnistää prosessin vaalikauden ylittävän koulutuspoliittisen selonteon valmistelemiseksi. Toimenpiteitä tulisi tarkastella vaalikauden vaihtuessa. Koulutuspolitiikan suunnan määrittämisen tulisi tapahtua yhteiskunnallisesti merkittävien teemojen kuten koulutuksen digitalisaation ja kansainvälistymisen, koulutuksen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen kautta.

***

Suomella on tällä hetkellä kotikutoisia, mutta myös rajojen ulkopuolelta tulevia suuria haasteita. Jopa ongelmia.

Voimme laittaa omat asiamme kuntoon. Ja muistella vanhaa viisautta, jonka mukaan asiat eivät ole koskaan niin huonosti etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.

Emme voi tehdä kovinkaan paljon maailman tai Euroopan taloustilanteelle, turvallisuuspoliittisille kärhämille tai nykyisen kansainvaelluksen mukanaan tuomalle turvapaikanhakijoiden vyörylle.

Mutta voimme laittaa omat asiamme kuntoon. Ja muistella vanhaa viisautta, jonka mukaan asiat eivät ole koskaan niin huonosti etteikö niitä riitelemällä vielä huonommaksi saa.