Vaikeasti saavutettava korkeakoulutus murentaa osaamista


Ammatillinen koulutus

Viime aikoina on pohdittu paljon kuinka Suomesta saataisiin koulutuksen kärkimaa maailmanlaajuisesti. Keskustelu aiheen ympärillä on ollut moninaista ja teot vieläkin kirjavampia. Näin vappuviikolla opiskelijat täyttävät korkeakoulukaupunkien kadut erivärisiin haalareihinsa ja mitä erilaisempiin asusteisiin sonnustautuneena. Osa heistä on käynyt ennen AMK- tai yliopisto-opintojaan ammattikoulun, osa lukion, osalla opiskelupaikan saaminen on vienyt vuosia ja osalle se on napsahtanut ensimmäisellä kerralla.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskus VATT kirvoitti pintaan jälleen keskustelun korkeakoulutuksen valintakoejärjestelmän uudistamisesta. Uudistusta kyseinen järjestelmä varmasti kaipaakin, koska tällä hetkellä koulutukseen pääseminen on pahimmillaan vuosia kestävän kikkailun ja pänttäämisen päässä. Jokaisella tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä korkeakouluun omasta varallisuudesta tai opintotaustasta huolimatta.

Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus ammattikorkeakouluihin hakeneista ja hyväksytyistä on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2014 jo lähes 40%  ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista oli suorittanut ammatillisen tutkinnon. Vastaavasti pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus hyväksytyistä oli 49%. [1]

Suomen korkeakoulujärjestelmää on rakennettu määrätietoisesti duaaliajatteluun perustuen. Tilastojen perusteella malli näyttää toteutuvan erinomaisesti myös käytännössä. Ammatillinen koulutus antaa työelämässä tarvittavan ammattitaidon lisäksi eväät ja kipinän jatko-opintoihin. Samalla toteutetaan myös kansallista tavoitetta osaamistason nostosta.

Osin opiskelijavalinnan haasteet näyttäisivät liittyvän yliopistojen valintakokeisiin ja niiden oheen syntyneisiin valmennuskurssimarkkinoihin. Tuoreessa tutkimuksessa[2] selvitettiin yliopistojen valintakokeisiin liittyvien valmennuskurssien merkitystä koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta. Kurssien hinnassa ja mm. kontaktiopetuksen määrässä havaittiin merkittävää vaihtelua. Koulutuksen saavutettavuuden kannalta ongelmallista on, että kontaktiopetusta on tarjolla vain kaupungeissa. Tulosten perusteella tutkijat nostavat oikeutetusti esille kysymyksen siitä, toteutuuko valintakokeissa itse asiassa sosioekonomiseen taustaan liittyvä esivalinta.

Valintakokeilla on paikkansa erityisesti silloin, kun halutaan selvittää motivaatiota ja soveltuvuutta alalle. Pitäisikö sittenkin keskittyä valintakoejärjestelmien purkamisen sijaan niiden järkevöittämiseen?

Suomessa jokaisella on perustuslaillinen oikeus työllistävään koulutukseen ja niin sen kuuluu ollakin. Koulutuksen kehittämisestä vastaavien virkamiesten ja päättäjien tehtävä on pitää tästä huolta ja karsia järjestelmän jokaisesta vaiheesta epäkohdat pois, jotta koulutuksellinen tasa-arvo aidosti toteutuu. Tasa-arvo on lisäksi keskeisessä asemassa Suomen osaamisen tason nousuun saattamisessa.

 

 

Emma Koskimaa, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija

[1] hVaikeasti saavutettava korkeakoulutus murentaa osaamista

[2] Kosunen, S., Haltia, N. & Jokila, S. 2015. Valmennuskurssit ja mahdollisuuksien tasa-arvo yliopistokoulutukseen hakeutumisessa. Kasvatus 46 (4), 334–348.