Onko ammatillista koulutusta paljon?


Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus on ollut Suomessa, kuten myös saksankielisessä Euroopassa, hyvin tärkeänä pidetty koulutusmuoto. Monissa maissa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on ollut heikko ja sitä on pidetty selvästi toissijaisena vaihtoehtona yleissivistävämmälle toisen asteen koulutukselle ja sen kautta todennäköisemmin avautuvalle tielle korkea-asteen koulutukseen. Nyt keskustelua on herättänyt ammatillisen koulutuksen rahoituksen, ja todennäköisesti tarjonnan, vähentäminen.

Kuinka laajaa ammatillista koulutusta meillä sitten on?

Suomessa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on ollut relevantti kysymys koulutuspoliittisessa keskustelussa jo vuosisadan ajan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ammatillinen koulutus on laajentunut voimakkaasti ja siihen osallistuminen on lisääntynyt niin peruskoulusta siirtyvien kuin aikuistenkin joukossa. Laajeneminen on osittain näkynyt opiskelijakohtaisen rahoituksen reaalitason hitaana laskuna.

Peruskoululaisten kasvanut siirtyminen ammatilliseen koulutukseen on johtanut myös ylioppilastutkinnon suorittavien ikäluokkaosuuden laskuun. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus ikäryhmästä on laskenut yli puolesta noin 45 prosenttiin vuosina 2004-2012.

Ammatillisessa koulutuksessa kasvu taas on näkynyt opiskelija- ja tutkintomäärien nousuna. Ammatillisesta koulutuksesta suoritettujen tutkintojen määrä nousi 2004-2012 noin 25 prosenttia ja ylitti 70 000 tutkintoa vuodessa. (Tilastokeskus) Ylioppilastutkintoja suoritetaan vuosittain noin 30 000, joten kokonaisuudessaan toisen asteen tutkintoja suoritetaan vuosittain noin 100 000.
20-40-vuotiaiden ikäluokkien ollessa kooltaan keskimäärin noin 70 000 henkilöä, suoritetaan henkeä kohti lähes 1,5 toisen asteen tutkintoa.

Ammatillisessa koulutuksessa kokonaisuudessaan on noin 250 000 opiskelijaa, joten joissain puheenvuoroissa odotettu noin 24 000 opiskelijapaikan vähennys tarkoittaa noin kymmenyksen vähennystä ammatillisen koulutuksen tarjonnassa. Tutkintomäärissä vastaava lasku tarkoittaisi vuosittaisen tutkintomäärän laskua hieman yli 60 000 tutkintoon.

Toisen asteen koulutuksen varaan jää ikäluokasta hieman yli 40 prosenttia

Toisen asteen koulutuksen varaan jää ikäluokasta hieman yli 40 prosenttia, mikä vastaa noin 30 000 henkeä syntymäkohorttia kohden. Osuudessa ei ole nuorissa ikäluokissa tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980-luvun puolivälin jälkeen. Osa työmarkkinoilla toisen asteen tutkinnon varassa olevista on ylioppilaita, mutta joukosta erittäin selvä valtaosa on ammatillisen koulutuksen varassa. Käytännössä ammatillisessa koulutuksessa vuosittain suoritetut noin 70 000 tutkintoa tuottavatkin työmarkkinoiden käyttöön hieman alle 30 000 ammatillisen koulutuksen suorittanutta.

Käytännössä tutkintojen runsaus suhteessa nuorisoikäluokkaan johtuu runsaasta aikuiskoulutuksesta. Tutkintomäärien kasvu on ollut voimakkainta näyttötutkintokoulutuksessa, ennen kaikkea oppisopimuksena suoritetuissa ja myös oppilaitosmuotoisessa perustutkintokoulutuksessa. Näissä tutkintojen määrä on kasvanut yli puolella. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa (ei oppisopimuskoulutus), joka on lähinnä nuorisoikäluokkien koulutusta, kasvu on ollut huomattavasti vähäisempää.

Kansainvälisessä vertailussa ammatillisen koulutuksen runsaus näkyy korkeana ammatillisen koulutuksen valmistumisasteena (graduation rate). Valmistumisaste lasketaan suhteuttamalla suoritettujen tutkintojen määrä ikäluokkaan, joka tyypillisesti tutkinnon suorittaa. Vuonna 2013 ammatillisen koulutuksen valmistumisaste oli Suomessa 93 prosenttia, yli kaksinkertainen OECD-maiden keskiarvoon (46 %) ja lähes 2,5 kertainen Saksaan (40 %) verrattuna. (EAG 2015) Ammatillisen koulutuksen tarjonta näyttääkin Suomessa paitsi olleen nousussa, myös olevan kansainvälisesti poikkeuksellisen korkealla tasolla jopa verrattuna ammatillista koulutusta painottaviin maihin kuten Sveitsiin ja Saksaan.

Näyttäisi myös siltä, että vaikka ammatillisen koulutuksen tarjonta supistuisi kymmenyksellä, ammatillisen koulutuksen suorittajat suorittaisivat koko työuransa aikana keskimäärin kaksi kokonaista tutkintoa. Muutosten jälkeenkin tarjonta näyttäisi olevan yhä OECD-maiden runsainta ja yli kaksi kertaa niin runsasta kuin Saksassa.

Aleksi Kalenius

kirjoittaja on koulutuksen ja tutkimuksen erityisasiantuntija Suomen OECD:n ja Unescon edustustossa Pariisissa.