Hyvinvoiva työyhteisö uskaltaa puhua ongelmistaan


Erkki Auvinen, työhyvinvointi

Erimielisyydet ovat työyhteisöjen arkea. Vakavia ongelmia niistä tulee vasta, jos ja kun ristiriitoja ja ihmisten välisiä törmäyksiä ei työpaikalla osata käsitellä.

Ristiriitoja ei kannata pelätä eikä estää niistä käytävää keskustelua. Ongelmien yhdessä ratkominen auttaa kaikkia oppimaan, tulemaan paremmin toimeen keskenään sekä kehittämään työyhteisön toimintaa.

Työyhteisötaidot eivät synny tyhjästä. Jotta osaisimme toimia oikein, meillä on oltava tietoa oikeuksistamme ja velvollisuuksistamme työntekijöinä ja työyhteisön jäseninä. Opetusta näihin asioihin ei toistaiseksi ole juurikaan ollut tarjolla minkään alan tai tason oppilaitoksissa, joten työelämään on astuttu puutteellisin valmiuksin.

Turun yliopiston johtama Valmiina työelämässä -hanke pyrkii korjaamaan tilanteen. Hankkeessa kehitetään parhaillaan koulutuspakettia, jolla parannetaan ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevien työyhteisötaitoja.

Opintokokonaisuus sisältää tietoa työhyvinvoinnin eri osa-alueista, kuten työhön, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijöihin, johtamiseen ja työpaikkaan liittyvistä tekijöistä. Toivottavasti uudet tiedot ja taidot siirtyvät opiskelijoiden mukana vähitellen myös työelämään!

Työturvallisuuskeskuksen päivän mittainen Työhyvinvointikorttikoulutus puolestaan tarjoaa jo työelämässä toimiville mahdollisuuden lyhyessä ajassa perehtyä työhyvinvoinnin peruskysymyksiin. Tähän mennessä kurssin on suorittanut noin 20 000 henkilöä.

Koulutuksen aikana pohditaan, mistä työhyvinvointi rakentuu, millaisia voimavaroja ja kehittämistarpeita työpaikalla on, miten johtamisella ja työyhteisön keinoin edistetään työhyvinvointia, miten kuormitusta hallitaan sekä miten terveyttä ja työkykyä edistetään.

Esimiesten vastuu työyhteisön hyvinvoinnista on ollut ja pitää jatkossakin olla suuri, mutta he eivät ole ainoita velvoitettuja. Työpaikoilla kaikkien on toimittava vastuullisesti yhteisiin tavoitteisiin pyrkien.

Jokaisen on syytä aika ajoin katsoa peiliin ja kysyä: Kannanko vastuun omista tekemisistäni? Millaisen panoksen annan oman työni ja koko työyhteisön toimintojen kehittämiseen? Kohtelenko kaikkia työtovereitani oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti? Käyttäydynkö asiallisesti? Välitänkö toisista?

Työyhteisön ongelmien todelliset syyt esiin

Työyhteisön ongelmien ratkaiseminen ei onnistu, jos ristiriitojen todelliset syyt jäävät piiloon. Asioita tarkastellaan liian usein seurausten näkökulmasta, vaikka ratkaisujen lähtökohdaksi pitäisi ottaa työ ja sen tekemisen edellytykset.

Lähiesimiehet, jotka asemansa ansiosta näkevät hyvin eri suuntiin, jätetään tyypillisesti puun ja kuoren väliin. Ylempi johto ei kysy eikä kuuntele vaan vaatii tekoja, joita suorittavalla tasolla pidetään hiostamisena. Työntekijät tuntevat olevansa vain toimenpiteiden kohteita, vailla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa muutosten suuntaan ja luonteeseen. Turhautumisesta seuraa tyytymättömyyttä, joka suunnataan helposti työyhteisön muihin jäseniin.

Rakentava lähtökohta työyhteisön ongelmien selvittämiseen on ottaa kriittiseen tarkasteluun ja avoimeen keskusteluun ennen muuta työn tavoitteet, työnteon mahdollisuudet ja työyhteisössä vallitsevat pelisäännöt. On selvitettävä, ovatko tavoitteet nykyisillä voimavaroilla saavutettavissa ja pelisäännöt kaikkien tiedossa ja yhteisesti hyväksyttyjä. Jos eivät ole, tilanne on korjattava.

Työyhteisön ongelmat tulisi ensisijaisesti ratkaista työyhteisön omin voimin, koska yhteisöllä itsellään on usein paras asiantuntemus ongelmien syistä ja seurauksista. Asioista on uskallettava puhua suoraan, ja huolenaiheet kannattaa nostaa keskusteluun heti niiden ilmaannuttua. Mitä laajemmalle ongelmat leviävät ja mitä kauemmin niiden annetaan hautua, sen vaikeammiksi ne tulevat.