Jyty: Sote-uudistus – suuri veroeurojen uusjako-operaatio


Sote-uudistus

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan meneillään olevassa sote-uudistuksessa on kysymys valtaisasta julkisen sektorin verorahojen uusjaosta. Tästä seuraa myös, että odotettavissa on ennen näkemättömiä vaikutuksia kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevaan henkilöstön asemaan.

”Uusille sote-alueille siirtynee yli 200 000 kunta-alan sote-työntekijää. Se mikä tulee olemaan ns. sote- tukipalvelujen kohtalo, tulisi ratkaista mahdollisimman pikaisesti mutta kuitenkin hyvin valmistellen”, Tampereella 8.3. Jytyn järjestämässä sote-seminaarissa puhunut Maija Pihlajamäki korostaa.

Jytyn puheenjohtaja toivoo parempaa yhteistyötä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavaksi kaavailtujen suurten palvelukeskusten valmisteluun. ”Nyt valmistelua on tehty huomioimatta riittävästi kuntien ja kuntayhtymien nykyistä yhteistyötä ja hyviksi havaittuja toimintakäytäntöjä. Suuria palvelukeskuksia on tarkoitus synnyttää esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallintoon sekä mm. ict- ja kiinteistöpalveluihin. ”

”On äärettömän tärkeää, että sote-uudistukselle ei ladata sellaisia katteettomia ennakko-odotuksia, jotka eivät ole realistisia saavuttaa. Täysin tuomittavaa on se, jos säästöjä tullaan hakemaan henkilöstön työsuhteiden ehtoja heikentämällä ja henkilöstön määrää jatkuvasti vähentämällä ”, Pihlajamäki korostaa.

Henkilöstön asema on turvattava sote-uudistuksessa

Jyty vaatii, että henkilöstön asema on turvattava ja sitä on vahvistettava sote-uudistuksen voimaanpanolaissa ja järjestämislaissa. ”Tukipalvelujen ulkoistaminen lisää turhia raja-aitoja työpaikkatasolla ja ne paljon puhutut joustavat palveluketjut ja hyvät työkäytännöt uhkaavat jäädä toteutumatta.”

Sote-uudistuksen taloudellinen tavoite on Pihlajamäen mukaan kunnianhimoinen, kun pyrkimyksenä on julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen kolmella miljardilla eurolla. Jotta tähän päästään, tarkoittaisi se tehtyjen laskelmien mukaan sitä, että sote-menojen ennakoitu vuosittainen reaalikasvu olisi painettava 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin.

”Miljardien säästötavoitteista huolimatta kiinnostus suomalaisten veroeuropotista kiihtyy, mitä lähempänä uudistuksen toteutuminen on.”

Pihlajamäki huomauttaa, että rankimmin kättä on väännetty ja tullaan vääntämään sosiaali- ja terveyspalvelusektorilla toimivien toimijoiden asemasta avautuvilla markkinoilla.

Yhtenä suurena uhkakuvana tulee olemaan, että kilpailun avautuessa yhä suurempi osa julkisista euroista suuntautuu suurille toimijoille ja samalla ulkomaisten omistajien taskuun.

”Yhtenä suurena uhkakuvana tulee olemaan, että kilpailun avautuessa yhä suurempi osa julkisista euroista suuntautuu suurille toimijoille ja samalla ulkomaisten omistajien taskuun. Kilpailutuksissa menestyvät erityisesti yritykset, jotka voivat käyttää niihin eniten taloudellisia ja inhimillisiä resursseja, mikä johtaa markkinoiden toimivuuden ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen keskittymiskehitykseen. Esimerkkinä vain mm. sellaiset suuret toimijat kuin Attendo ja Pihlajalinna. Ja ict-puolen toimijatkin ovat jo heränneet lohkaistakseen oman osuutensa veroeuroista”, Pihlajamäki huomauttaa.

Pihlajamäen mukaan on selvää, että maakuntien tasolla toimivat monikansalliset sote-toimijat ovat vahvoilla. ”Se, mikä tulee olemaan pienempien yritysten mahdollisuus noukkia omia siivujaan palvelutuotannosta, jää nähtäväksi. Valinnanvapaus joka tapauksessa johtaa kiristyvään kilpailuun markkinoilla ja ulottaa siten lonkeronsa myös henkilöstökuluihin.”

Mikä on palvelujen tehostamisen tai laadun heikentämisen osuus?

Kun kustannuksia pyritään painamaan alas, Pihlajamäen mukaan hyvä kysymys kuuluu, kuinka suuri osa säästötarpeesta voidaan kattaa kansalaisten käyttäjämaksuja korottamalla. Entäpä mitä saavutetaan sillä, että palvelujen saatavuutta rajoitetaan ja mikä on palvelujen tehostamisen tai pahimmassa tapauksessa laadun heikentämisen osuus? Kysymyksiä, joihin vastauksia ei ole vielä olemassa.

”Keskeisenä lopputulemana sote-uudistuksessa on joka tapauksessa oltava palvelujen turvaaminen myös syrjäseuduille. Ei voi olla niin, että palvelujen saanti jakautuu sen mukaan mikä on asiakkaan lompakon paksuus.”

Pihlajamäen mukaan aito riski on kuitenkin se, että menot kasvavat.

Valinnanvapauslainsäädännön tarvetta, jota on ajanut erityisesti kokoomus, on perusteltu usein kustannussäästöillä. Pihlajamäen mukaan aito riski on kuitenkin se, että menot kasvavat. Ainakin alkuvaiheessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestelmämuutokset sekä seuranta- ja valvontatehtävät lisääntyvät ja tuovat väistämättä hallinnollisia lisäkustannuksia.

”Lisäksi suuria ratkaistavia haasteita ovat mm. tietojärjestelmäinvestoinnit sekä kuntien omistamien useiden kymmenien miljardien arvoisten kiinteistöjen hallintaa ja käyttöä koskevat muutokset. Puhumattakaan kuntien eläkevastuista. Nyt rakennetaan uudistusta, jolla on erittäin laajat vaikutukset kuntahenkilöstön määrään ja siten Kevan eli entisen Kuntien eläkevakuutuksen tulevien vuosien ja vuosikymmenten rahoituspohjaan.”

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 55 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.’

***

STTK: Sote-uudistuksen henkilöstöriskeihin ei ole varauduttu