Euroopan ay-pomo: Työehtosopimusneuvottelujen vahvistamiseen panostettava


Luca Visentini, Euroopan ay-liike

Nuivan talouskasvun ohella Brysselissä ovat viime aikoina puhuttaneet pakolaistilanne ja Ison-Britannian EU-jäsenyys ehtoineen. Molemmat nakertavat EU-maiden keskinäisen solidaarisuuden lisäksi vapaata liikkuvuutta ja työntekijöiden oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun.
Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) pääsihteerinä viime lokakuussa aloittanut italialainen Luca Visentini on huolissaan yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen puutteesta, johon EU:hun penseästi suhtautuvien jäsenmaiden hallitusten vastustus on johtanut.

Visentinin mukaan Eurooppa on kriittisessä käännekohdassa. Ammattiyhdistysliikkeen täytyy jatkaa vaihtoehtojen peräänkuuluttamista: kertoa kansalaisille, työntekijöille ja jäsenilleen, että erilainen politiikka on mahdollista.

Eurooppa tarvitsee investointeja ja kysyntää

Visentini ei usko Euroopan päässeen talouskriisistä. Elpymisen merkit muutamissa jäsenmaissa ovat hyvin vähäisiä ja merkityksettömiä, hän toteaa.

– Lähes missään maassa elpymiseen ei liity työpaikkojen luontia. Jos työpaikkoja syntyy, ne ovat pääasiassa epävarmoja. Tilanne ei ole parantunut lainkaan.

Se mitä etelässä ja pohjoisessa tapahtuu osoittaa selvästi, että ellei julkisiin investointeihin panosteta, yksityiset eivät seuraa perässä.

EAY:n analyysin mukaan talouden takkuaminen johtuu osaltaan siitä, ettei Eurooppa ole vaihtanut säästökuuripolitiikkansa (austerity) suuntaa kasvu- ja investointiystävällisempiin toimiin. Talouden kohennuskeinoiksi järjestö ehdottaa talouskurin hellittämistä julkisten ja sitä kautta myös yksityisten investointien mobilisoimiseksi sekä sisäisen kysynnän edistämistä palkkoja nostamalla.

– Se mitä etelässä ja pohjoisessa tapahtuu osoittaa selvästi, että ellei julkisiin investointeihin panosteta, yksityiset eivät seuraa perässä. Vertauskohdaksi käy koko digitaalinen sektori Yhdysvalloissa. Esimerkiksi Applea, Googlea ja Facebookia rahoitettiin julkisten innovaatiovarojen avulla.

On selvää, että tässä taloustilanteessa pohja kasvulle syntyy julkisista investoinneista, Visentini jatkaa. Jos sijoittajat ovat vakuuttuneita, että julkisia investointeja on tulossa, he voivat täydentää niitä omilla varoillaan.

Ay-oikeuksien puolustaminen tämän hetken prioriteetti

Visentini huomauttaa tilanteen olevan ristiriitainen komission painottaessa Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden merkitystä ja vuoropuhelun tärkeyttä samaan aikaan kun jotkut jäsenmaat hyökkäävät näitä periaatteita vastaan.

Ongelmat ovat Visentinin mukaan levinneet laajalle. Esimerkiksi hyökkäykset neuvottelurakenteita vastaan koskevat useita Euroopan maita. EAY onkin käynnistänyt ammattiyhdistysoikeuksia puolustavan kampanjan.

Tärkeä aihe ay-liikkeelle kuluvana vuonna on myös lähetettyjen työntekijöiden direktiivin tarkistaminen osana työvoiman liikkuvuuspakettia.

– Tämä on tilaisuus määritellä paremmin, mitä yhdenvertaisen kohtelun tulisi merkitä eurooppalaisessa kontekstissa. Ennen kaikkea tulisi määrittää viitekehys palkkatasolle, jotta asianmukaista lähettämistä ja liikkuvuutta voitaisiin harjoittaa Euroopassa.

Visentini sanoo, että EAY seuraa valppaasti myös komission lupaaman eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin kehittymistä. Pilarin on tarkoitus huomioida yhteiskuntien ja työelämän muuttuvat olosuhteet. Sen tulisi komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan täydentää muun muassa työntekijöiden suojeluun liittyviä jo olemassa olevia EU-sääntöjä.

– Vaarana on, että pilarin standardit ovat liian matalia tai heikkoja. Meidän on varmistettava, että korkeiden standardien maat voivat pitää norminsa ennallaan muiden nostaessa ne asianmukaiselle tasolle.

Maahanmuuttajien kotoutuminen täysin mahdollista

Oleellista on myös ay-liikkeen toiminta pakolaisten kotouttamiseksi, Visentini korostaa. Hänen mukaansa on täysin selvää, että maahanmuuttajat ja pakolaiset voivat täyttää työmarkkinoiden tarpeita, joita kotoperäiset työntekijät eivät kata.

– Euroopassa on noin 23 miljoonaa työtöntä, mutta samaan aikaan meillä on 2 miljoonaa täyttämätöntä työpaikkaa. Kyse on osaltaan työnhakijoiden taitojen ja avointen paikkojen välisestä epäsuhdasta, mutta on myös olemassa töitä, joita eurooppalaiset eivät ole valmiita vastaanottamaan.
Kolmesta neljään miljoonan maahanmuuttajan integroiminen 400 miljoonan ihmisen Eurooppaan on täysin mahdollista, mutta se onnistuu vain yhteistyön, solidaarisuuden ja vastuullisuuden hengessä, hän painottaa.

Emme voi ainoastaan protestoida ja vastustaa, vaan meidän täytyy myös vahvistaa toimintakykyämme, neuvotella asianmukaisesti ja käydä vuoropuhelua eri tasoilla.

Visentini nimeää vielä yhden ay-liikkeelle tärkeän teeman.
– Emme voi ainoastaan protestoida ja vastustaa, vaan meidän täytyy myös vahvistaa toimintakykyämme, neuvotella asianmukaisesti ja käydä vuoropuhelua eri tasoilla. Keskeinen osa strategiaamme on työehtosopimusneuvottelujen vahvistaminen.

Visentini huomauttaa tilastojen osoittavan selvästi, että vahvat työmarkkinasuhteet omaavien yhteiskuntien taloudellinen suorituskyky on parempi.

– Ei siis ole totta, että työehtosopimusneuvottelut tai sosiaalinen vuoropuhelu ovat este kilpailukyvylle, päinvastoin.

Emme ole aina pystyneet vastaamaan työntekijöiden tarpeisiin tietyillä sektoreilla. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat epätyypillisiä ja epävarmoja työsuhteita kohtaavat nuoret.

Ammattiyhdistysliikkeen tulee uudistua, Visentini sanoo. Emme ole aina pystyneet vastaamaan työntekijöiden tarpeisiin tietyillä sektoreilla. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat epätyypillisiä ja epävarmoja työsuhteita kohtaavat nuoret.

– Meidän täytyy ponnistella nähdäksemme miten voimme puhutella epätyypillisissä työsuhteissa olevia työntekijöitä ja tarjota heille ratkaisuja.

Teksti: Meiju Keksi, FinUnions