Jyty: Parempi työelämä edellyttää vahvaa ay-edunvalvontaa


Nuoret työelämässä

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki on huolissaan nuorten työelämään tulevien hiipuvasta kiinnostuksesta järjestäytyä ammattijärjestöihin. ”Ay-liikkeen painoarvo suomalaisessa yhteiskunnassa ja ylipäänsä Pohjoismaissa on kuitenkin perustunut korkeaan järjestäytymisasteeseen ja hyvään edunvalvontaan. Tälläkin hetkellä reilusti yli 70 % suomalaisista on jonkin liiton jäsen.”

Hattulasssa Jytyn Etelä-Suomen alueen yhdistyspäivillä lauantaina 13.2. puhuneen Pihlajamäen mukaan vahva ammattijärjestötoiminta kaikilla tasoilla on nyt ja tulevaisuudessa edellytyksenä työelämän oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja demokratian lisäämiseksi työpaikoilla.

“Muistuttaisin myös, ettei suomalaisten ammattijärjestöjen vaikutusvalta ole mikään itsestäänselvyys. Puhevalta ja sen jälkeen neuvottelutulokset syntyvät vain ja ainoastaan lähtökohdista, joissa liitot ja liittojen aktiivit toimivat aktiivisesti ja ovat valmiit laittamaan itsensä likoon jäsenistön puolesta.”

Pihlajamäki korostaa, että ammattijärjestöjen toiminta rakentuu edelleenkin jäsenkentän vahvan vapaaehtoistoiminnan perustalle. ”Tänä päivänä, kun ajat ovat ankeat monessa mielessä ja globaali talous haastaa meitä suomalaisia erityisellä voimalla, tätä yhdessä tekemisen meininkiä tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jos yhteisen tekemisen pohja murenee, voidaan kysyä, mikä on ay-liikkeen ja palkansaajien yhteisen edunvalvonnan tulevaisuus.”

Pihlajamäen mukaan keskeinen osa yhdessä tekemistä on mm. paikallistason yhdistysaktiivien ja –toimijoiden koulutus ja heidän toimintaedellytystensä parantaminen. ”Edunvalvonnan ydin on yhä laajemmin siirtymässä työpaikoille ja paikallistasolle – lähelle jäsentä. Siksi kaikki panostukset paikallistoimintaa ovat tulevaisuuden tekemistä.”

Rakentava sopimisen kulttuuri on avainsana

Nuorten järjestäytymisasteen hiipumiseen Pihlajamäki uskoo olevan useita eri syitä. ”Osiltaan myös ay-liike joutuu katsomaan peiliin syitä etsiessään. Se on kuitenkin selvää, että ns. ei-liike ei kiinnosta ketään. Rakentava sopimisen kulttuuri on avainsana. Sanelupolitiikkaan ja epäoikeudenmukaiseen kohteluun emme kuitenkaan alistu.”

Pihlajamäen mukaan työntekijöiden kohtelu työmarkkinoilla voi vaihdella työnantajasta riippuen hyvinkin paljon. “Valitettavan usein heikoimmassa asemassa ovat nuoret, pätkätyöläiset ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät, joista monetkaan eivät ole ammattijärjestöjen edunvalvonnan piirissä, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus.”

Valitettavan usein heikoimmassa asemassa ovat nuoret, pätkätyöläiset ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät, joista monetkaan eivät ole ammattijärjestöjen edunvalvonnan piirissä, vaikka heillä olisi siihen mahdollisuus.

Pihlajamäki huomauttaa, että naisvaltaisilla aloilla työntekijöistä on tällä hetkellä hieman yli viidennes määräaikaisia ja nuorten naisten keskuudessa määräaikaisuudet ovat vieläkin yleisempiä.

Pihlajamäki pelkää, että hallituksen tavoitteet väljentää määräaikaisten työsuhteiden ehtoja tai lisätä koeaikojen pituutta johtavat eittämättä määräaikaisten työsuhteiden kasvuun sekä epävarmuuden ja taloudellisen turvattomuuden lisääntymiseen työmarkkinoilla.

”Toivon hartaasti, että neuvotteluratkaisu yhteiskuntasopimusneuvotteluissa syntyy lähiviikkoina ja että ratkaisu ei kohtele eri palkansaajatahoja epätasa-arvoisesti. Ongelmat ovat yhteisiä, siksi myös vastuunkannon on jakaannuttava oikeudenmukaisesti. ”

Lisätietoja: pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi