STTK: Yritykset vahvistaisivat oleellisesti henkilöstön edustajan asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi

Paikallinen sopiminen

Yritykset ovat valmiita vahvistamaan oleellisesti henkilöstön edustajien asemaa paikallisen sopimisen edistämiseksi. Myös palkkojen ja palkkioiden joustoon ylöspäin yrityksen tuloksen parantuessa löytyy yrityksissä suurta valmiutta. Tulokset ilmenevät STTK:n tilaamassa kyselyssä jossa selvitettiin yritysten suhtautumista paikallisen sopimisen edistämiseen.

74 prosenttia yrityksistä olisi valmiita henkilöstön edustajan aseman oleelliseen parantamiseen paikallisen sopimisen yhteydessä. Kaupan alalla peräti 93 prosenttia, teollisuudessa 65 prosenttia ja muilla palvelualoilla 73 prosenttia työnantajista on valmiita henkilöstön edustajan aseman olennaiseen parantamiseen mm. parantamalla henkilöstön edustajan tiedonsaantia ja työsuhdeturvaa sekä osallistumisoikeutta päätöksentekoon, jotta paikallinen sopiminen edistyisi. Vastaukset perustuvat STTK:n Taloustutkimuksella 1.-5. helmikuuta teettämään tutkimukseen.

Kyselyn perusteella 34 prosenttia yrityksistä olisi valmiita antamaan tulkintaetuoikeuden henkilöstön edustajalle. Valmiutta siirtää tulkintaetuoikeus henkilöstön edustajalle voidaan pitää suurena huomioiden, että työnantajajärjestöt Suomessa vastustavat sitä. Tämä on myös osa Ruotsissa käytössä olevan paikallisen sopimisen mallia.

Yritykset valmiita palkkojen joustoon myös ylöspäin

Kyselyn mukaan yritykset ovat valmiita myös maksamaan henkilöstölle enemmän palkkaa tai tulospalkkiota paikallisesti sopien, jos yrityksen tulos parantuu. 91 prosenttia vastaajista on tähän valmis, seitsemän prosenttia ei palkkoja nostaisi. Tulospalkkausjärjestelmän piirissä on STTK:laisista 29 prosenttia. Sen käytössä on kuitenkin suuria eroja eri sektoreiden välillä. Yksityisellä sektorilla STTK:laisista tulospalkkausjärjestelmän  piirissä on 51 prosenttia, kunnissa 11 prosenttia ja valtiolla 22 prosenttia. Nämä tiedot ovat Tilastokeskuksen Työolotutkimuksesta (2013).

Taloustutkimuksen puhelinhaastatteluna tekemässä tutkimuksessa kohderyhmänä olivat vähintään viisi henkilöä työllistävien yritysten päättäjät, ensisijaisesti toimitusjohtajat (70%), yrittäjät ja omistajat (yhteensä 15%). Haastatteluista 300 tehtiin 5-250 henkilöä työllistävissä yrityksissä ja sata yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Järjestäytyneiden ja järjestäytymättömien yritysten vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja.

Paikallista sopimista kehitettävä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta

STTK:n johtaja Katarina Murto pitää yritysten näkemyksiä henkilöstön edustajien aseman parantamisen ja henkilöstön palkitsemisen osalta erittäin myönteisinä.
– Paikallinen sopiminen on kuitenkin julkisessa keskustelussa saanut yksipuolisen leiman, kun enimmäkseen puhutaan vain työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Kyselyn tulokset todistavat, että yrityksillä on valmiutta kehittää paikallista sopimista myös palkansaajien tavoitteiden mukaan. Tämä tulee huomioida paikallista sopimista kehitettäessä, Murto painottaa.

Murto korostaa, että sopiminen voi toimia ja kehittyä vain, jos paikalliseen sopimiseen on riittävät perusteet, neuvotteluosaamista ja luottamusta on pöydän molemmin puolin ja henkilöstön edustajien jatkuva tiedonsaanti sekä riittävä ajankäyttö turvataan. Tulkintaetuoikeuden siirtäminen henkilöstön edustajille toisi lisää tasapainoa neuvotteluosapuolten välille.
– Paikallisen sopimisen edistäminen edellyttäisi, että henkilöstön edustajia olisi enemmän työpaikoilla. Esimerkiksi yksityisellä sektorilla työskentelevistä STTK:laisten liittojen jäsenistä vain 71 prosenttia ilmoittaa, että heidän työpaikallaan on henkilöstön edustaja, Murto muistuttaa.

STTK vaatii, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Siksi asia on kytkettävä osaksi yhteiskuntasopimusneuvotteluita.
– Toimialojen väliset erot ovat suuria. Liitoilla on paras tuntemus alojen tilanteista ja tarpeista. Lainsäädäntö ohi työ- ja virkaehtosopimusten murentaisi sopimusjärjestelmää. Lisäksi se johtaisi siihen, että sopiminen koetaan pakoksi ja uhaksi niilläkin aloilla ja työpaikoilla, joissa on jo nyt toimiva sopimisen kulttuuri ja mahdollisuus poiketa työ- ja virkaehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopien, Murto korostaa.

Kyselyn tulokset STTK:n verkkosivuilla: https://sttk.fi/files/kysely-paikallisesta-sopimisesta-2016/

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

***

STTK ja Suomen Yrittäjät: Paikallista sopimista ja yhteistoimintaa kehitettävä, jotta tuottavuus saadaan kasvuun

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue