Eurooppalainen työmarkkinamalli Suomeen?


Euroopan Unioni

Tutkijat uskovat vientiteollisuuteen ja paikalliseen sopimiseen

Suomalaisten tutkimuslaitosten tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomessakin sopimuskierrosten päänavaajana pitäisi jatkossa olla vientiteollisuus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimuspäällikön Antti Kauhasen mielestä Suomeen tarvittaisiin nykyistä enemmän mahdollisuuksia sopia paikallisesti.

– Toteutuskeinot ovat oma kysymyksensä. Hyvä pohja paikalliselle sopimiselle olisivat yleissitovat työehtosopimukset. Vaatimus luopua yleissitovuudesta saattaisi olla liian rajua.

Jos jouston mahdollisuuksia halutaan lisätä, Kauhasen mukaan kannattaisi käydä katsomassa Saksassa sikäläisiä avaamislausekkeita. Ne mahdollistavat sopimisen yritystasolla.

Palasia sieltä ja täältä

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimuspäällikkö Kari Hämäläinen vierastaa muiden mallien kopioimista suomalaisille työmarkkinoille.

– Ei meille kannata kokonaista työmarkkinajärjestelmää muualta tuoda, mutta osia sieltä ja täältä voisi poimia.

Saksasta Hämäläiselle kelpaisi työmarkkinatuen ja toimeentulotuen yhdistäminen.

– Saksasta voisi kopioida myös kaikkien työttömien terveystarkastukset. Niissä selvitetään esimerkiksi työkyky. Jos työkyvyksi tulee 40 prosenttia, työntekijä on 40-prosenttisesti työmarkkinoiden käytettävissä.

Hämäläinen on tyytyväinen, että Suomessa on tehty arvioita pitkäaikaistyöttömien terveydestä. Niiden mukaan suuri osa ei pysty enää tekemään töitä.

Hämäläinen toivoo myös suomalaisen työttömyysturvan tiukentamista.

– Ainakin ansiosidonnaisen työttömyysturvan kesto on Suomessa liian pitkä. Kun työttömyysturvaa on muualla lyhennetty, ihmiset ovat työllistyneet. Tästä on tutkimustuloksia Ruotsista, Tanskasta, Hollannista.

“Palkka-ankkuri käyttöön”

– Palkkojen pitäisi Suomessakin reagoida helpommin vientiyritysten kustannuskilpailukyvyn ongelmiin, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Signe Jauhiainen esittää.

– Tarvitsemme palkka-ankkurin, jossa vienti määrää palkankorotustahdin niin, että kotimarkkinoilla palkat eivät lähde nousemaan enempää kuin kilpailukyky mahdollistaa.

Myös paikallista sopimista pitäisi Kauhasen mielestä lisätä, koska se mahdollistaisi nopeat muutokset.

– Suomessahan teollisuuden rakennemuutos on aika voimakasta. Nyt työllisyys joustaa ja työpaikat vähenevät, kun taloustilanne heikkenee.

Aktivointia työttömyysturvan rinnalle

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toivoo Suomeen tanskalaista systeemiä, jossa työttömyysturvan taso yritettäisiin säilyttää.

– Siellä hyvän työttömyysturvan vastineeksi edellytetään aktiivista työn hakua ja aktivointitoimiin osallistumista. Se olisi parempi vaihtoehto kuin tämä suomalainen systeemi, jossa leikataan etuuksien tasosta.

Ilmakunnas tietää, että aktivointipolitiikassa voi olla kaksi linjaa: velvollisuuksia ja heikennyksiä korostava linja tai mahdollisuuksia tarjoava linja. Hän kannattaa jälkimmäistä.

– Piiskaa ja keppiä en hyväksy. Työttömät tarvitsevat lisää työmarkkinavalmiuksia, kuntoutusta ja muita räätälöityjä palveluita.

Lähteet ja lisätietoja: jutussa mainitut tutkimuslaitokset.

Teksti: Mika Peltonen / UP-Uutispalvelu

Lisää aiheesta tulevassa STTK-lehdessä.