STTK: Työmarkkinoiden myllerrys luo haasteita edunvalvontatyölle

Sitra on julkaissut raportit, jotka käsittelevät tulevaisuuden työmarkkinamallia ja yhteistoimintalain toimivuutta. STTK:n johtaja Katarina Murto pitää tärkeänä, että työmarkkinoita, työelämää, työlainsäädäntöä ja sopimusjärjestelmää analysoidaan ja analyysien pohjalta tehdään tarvittavia uudistuksia.
– Työn murros aiheuttaa suuria rakenteellisia muutoksia työelämässä. On tärkeää nostaa esiin sekä palkansaajien että työnantajien näkemyksiä tähän myllerrykseen. Mikko Mäenpään laatiman raportin teemat ovat erittäin ajankohtaisia ja rakenteellisten muutosten vaikutukset niin laajoja, että jatkoanalyysiä tarvitaan, Murto esittää.

Rakennemuutos luo raportin perusteella muutostarpeita esimerkiksi työlainsäädäntöön, paikalliseen sopimiseen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin.
– Rakennemuutos merkitsee organisaatiomuutoksia, työyhteisöjen rajapintojen häilymistä, johtamisen ja esimiestyön merkityksen lisääntymistä sekä sektoreiden ja toimialojen sulautumista. Yhä tärkeämmäksi muodostuu työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja osaamisen merkitys.

Murto arvioi, että tulevaisuuden työelämässä eri tavoin rikkonainen työura muodostuu monelle pysyväksi. Epävarmuutta luo tällöin esimerkiksi riittävän toimeentulon varmistaminen.
– Tämä on iso haaste myös edunvalvontatyölle, hän korostaa.

Sitra on valmis tarjoamaan puolueettoman Round table –foorumin edistämään vuoropuhelua elinkeinoelämän, palkansaajien ja asiantuntijoiden välillä.
– STTK kannattaa ehdotusta. Toimijoiden kesken on välttämätöntä keskustella, miten tästä eteenpäin ja miten luodaan uusi suomalainen menestystarina.

Yhteistoimintalaki jaettava kahtia

Yhteistoimintalain ongelmia käsittelevä Jukka Ahtelan raportti nostaa STTK:n mielestä selkeästi esiin yhteistoimintalain ongelmat ja esittää varteenotettavia kehittämisideoita.
– Jo kauan yhteistoimintalaki on mielletty ainoastaan irtisanomislaiksi, joka ei toteuta lain henkeä eli aitoa yhteistoimintaa työpaikoilla. Yt-laki tulisikin jakaa kahteen osaan: yhteistoiminnan menettelyä koskevaksi laiksi ja työvoiman vähentämismenettelyä koskevaksi laiksi, Katarina Murto sanoo.

Hän arvioi, että laki ei nykyisellään toimi sen paremmin työnantajien kuin palkansaajienkaan toivomalla tavalla.
– Mutta pelkkä lain muuttaminen ei riitä. Tarvitaan myös asennemuutos. Yhteistoimintalain henki toteutuu paremmalla johtamisella, vaalimalla työpaikan positiivista henkeä ja parantamalla sisäistä viestintää. Toimiva ja hyvä yhteistoiminta antaa paremmat mahdollisuudet myös paikalliselle sopimiselle.

Ahtelan raportista puuttuu julkinen sektori.
– Yhteistoiminta-asiamiehelle pitäisi saada toimintavaltuudet myös julkisella sektorilla. Myöskään pienissä yrityksissä yt-lakia ei sovelleta. On perusteltua kysyä, miten yhteistoiminta niissä etenee, Katarina Murto toteaa.

Lisätietoja STTK:ssa: johtaja Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.

Ajankohtaista

22.3.2024

Tehy: Poliittisten lakkojen rajoitukset voivat viedä hoitajilta tosiasiallisen mahdollisuuden vastustaa hallituksen heikennyksiä

Lue
22.3.2024

Rasismiin puuttuminen työelämässä on jokaisen vastuulla

Lue
21.3.2024

Maailman onnellisin kansa – olemmehan me?

Lue
21.3.2024

Ammattiliitto Pro: hallitus sivuutti jälleen suomalaisten enemmistön toiveet

Lue
21.3.2024

Puutu rasismiin

Lue
20.3.2024

Ammattiliitto Jyty sai jäseniltään korttitulvan Orpolle – ”Meille on syntymässä pahoinvointiyhteiskunta”

Lue
20.3.2024

SuPerin Paavola: Hyvinvointialueiden säästötoimet uhkaavat vakavasti ikääntyneiden perusoikeuksia

Lue
19.3.2024

Mitä tarkoittaa poliittinen lakko? – Usein kysyttyjä kysymyksiä lakoista

Lue