Mitä tehdään TE-toimistojen palveluissa ja millä resursseilla


Työllisyysaste

Työmarkkinajärjestöt ja muutamat muutkin tahot ovat syksyn aikana rajusti arvostelleet TE-toimistojen tehottomuutta. Lukijana saa väistämättä vaikutelman, että TE-toimistojen henkilöstö olisi tehotonta ja osaamatonta. Tämä tuntuu kohtuuttomalta tilanteessa, jossa henkilöstö voimiensa äärirajoilla tekee parhaansa suurtyöttömyyden purkamisessa.

TE-toimistojen henkilöstö on ollut viimeisten liki 10 vuoden ajan jatkuvasti kasvavan työttömyyden ja talouden taantuman edessä kohtuuttomassa tilanteessa.

Henkilöstöä on vähennetty ja työmäärä on lisääntynyt

TE-toimistojen henkilöstö on ollut viimeisten liki 10 vuoden ajan jatkuvasti kasvavan työttömyyden ja talouden taantuman edessä kohtuuttomassa tilanteessa. Samaan aikaan henkilöstöä on vähennetty tuottavuuden tehostamisen, byrokratian purun ja milloin minkäkin säästötavoitteen nimissä.

Toimistoissa oli syyskuun 2015 lopulla vakituisia kokoaikaisessa työssä 2 408 työntekijää, ja osa-aikaisia 190. Lisäksi oli 250 määräaikaista ja palkkatuella työllistettyjä noin 400 henkilöä. Yhteensä erilaisia määräaikaisia oli n. 650 eli neljännes henkilöstöstä. Vuoden 2016 alusta henkilöstöä vähennetään entisestään, etenkin viimemainituista ryhmästä.

Työttömänä on liki 400 000 henkilöä. Yhteydenottoja TE-toimistoihin oli v. 2015 lokakuun alkuun mennessä yli 4 miljoonaa, joista puhelimitse liki 1,5 milj., verkossa liki 1,1 milj. ja TE-toimistokäyntejä yli 0.5 milj. Lisäksi kirjeitä asiakkaille lähetettiin n. 370 000 muita yhteydenottoja oli yli 0,5 milj. Uusia avoimia työpaikkoja otettiin tammi-kesäkuussa 2015 vastaan 278 612.

Sinänsä on hyvä, että työmarkkinajärjestöt ovat havahtuneet suuren työttömyyden edessä ja ovat huolissaan pitkäaikaistyöttömyyteen valumisesta. Sama huoli on jo pitkään ollut TE-toimistojen väellä.

TEM-hallinto on joutunut etsimään keinoja palvelun hoitamiseksi entistä pienemmällä henkilöstöllä.

Koska TEM-hallinto on joutunut etsimään keinoja palvelun hoitamiseksi entistä pienemmällä henkilöstöllä, on tehty mm. asiakaslähtöisyyteen pohjaava TE-palvelun muutos v. 2013 alusta. Keskeistä tässä on panostaminen työnhaun alkuvaiheeseen ja asiakkaan aktivoiminen mm. sähköisten-/verkkopalvelujen käyttöä lisäämällä. Ongelmallista on ollut se, että tämän kokonaishankkeen etenemää ovat hidastaneet merkittävästi työttömyyden kokoaikainen kasvu ja samanaikainen työllisyyden hoidon määrärahojen väheneminen.

On vaikea käynnistää toimenpiteitä, kun työvälineet eli tarvittavat määrärahat ovat riittämättömät. Tarvittavat toimenpiteet pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ovat parhaimmillaan mm. palkkatuella työllistäminen niin, että työtön saa näin ”jalan oven väliin” ja todennäköisesti tuen päätyttyä työllistyy normaalisti avoimille työmarkkinoille. Mutta – siihen tarvitaan rahaa. On myös hyvä ymmärtää se tosiasia, että kaikki pitkään työttömänä olleet eivät ole vaikeasti työllistettäviä, jos vain sopivia työpaikkoja on tarjolla.

Sähköisten palvelujen käyttöönoton ajoitus sinällään on ollut pahin mahdollinen asiakasmäärien kasvaessa koko ajan. Valtion säästötarpeet ovat ajaneet tähän muutokseen. Tärkeätä on ymmärtää myös se, että nämäkään palvelut eivät toimi, eikä niiden kautta käynnisty toimenpiteitä, ellei TE-toimistoissa ole riittävästi resursseja palvelutarpeiden purkamiseen ja toimenpiteiden työstämiseen verkossa.

TE-toimistojen asiakkaat tarvitsevat aitoa kohtaamista kasvokkain

Todellisuutta on sekin, että läheskään kaikki TE-toimistojen asiakkaat eivät osaa, kykene tai halua asioida verkossa, vaan tarvitsevat aitoa kasvokkain – face to face-tapaamista ja ohjausta virkailijoilta huomattavasti laajemmassa määrin kuin nyt on mahdollista toteuttaa. Näitä on kaikissa ikäluokissa ja asiakasryhmissä. Tämä asia on TE-toimiston henkilöstön mielestä jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.

TE-toimistot tekevät työttömille palvelutarvekartoituksia jo työnhaun alkuvaiheessa. Ongelmana lakisääteisten määräaikojen noudattamisessa on se, että työllisyyden muutokset eri alueilla eivät jakaudu tasaisesti, eivätkä ole ennakoitavissa. Muutokset tapahtuvat viikoittain, kuukausittain jne. Pääsääntöisesti määräajat on kuitenkin saatu pidettyä.

TE-toimistojen avoimmuutta peräänkuulutetaan. TE-palveluissa on vuoden 2016 aikana tulossa käyttöön reaaliaikainen TE-palvelujen seurantatietojen julkistaminen te-palvelut.fi-sivustoilla. Tämä tuo läpinäkyvyyttä TE-toimistojen arjen työhön.

Tosiasia on se, että työttömiä on saatu paljon työelämään. Vaikka työttömyysluvut kasvavat, joukko lukujen takana ei ole vakio. Liikettä työelämän suuntaan tapahtuu koko ajan, kun toisaalta tulee jatkuvasti uusia työttömiä.

Lisätietoja:
Eija Tuutti, puheenjohtaja / THHL ry
eija.tuutti@thhl.fi
0400 -953610

 

STTK:n Leila Kurki: Työvoimapalveluja on kehitettävä asiakaslähtöisemmin

***

STTK: Sosiaaliturvauudistus käyntiin palvelut edellä