Kiire työelämässä: Kiirettä pitää


Työaika

Kiire korostuu nykyajan työelämässä

Kiire korostuu nykyajan työelämässä. Sitä pidetään eräänlaisena hyveenä. Työyhteisö, jossa on touhua ja tohinaa, koetaan tehokkaampana kuin sellainen, jossa asiat hoidetaan ajan kanssa. Myös kiireinen työntekijä nähdään ahkerana ja aikaansaavana. Onko näin? Voidaanhan myös ajatella, että kiire johtuu siitä, ettei työyhteisöä osata johtaa oikein eivätkä työntekijät priorisoida tehtäviään.

Kiireen taustalta löytyy monenlaisia selityksiä. Kiire voi olla todellista tai se voi olla kuviteltua. Se voi olla toisten luomaa tai itseaiheutettua. Se voi johtua muutosvastarinnasta, halusta kritiikittömästi juosta kaiken uuden perässä tai se voi johtua pysähtymisen pelosta.

Kiire voi olla todellista tai se voi olla kuviteltua. Se voi olla toisten luomaa tai itseaiheutettua.

Lähes jokaisella työntekijällä on tänä päivänä mahdollisuus käyttää sosiaalisen median työkaluja, esimerkiksi Facebookia, Twitteriä, Instagramia tai Linkediniä. Yhteyden toisiin ihmisiin saa myös perinteisemmillä välineillä – kännykällä, tekstiviesteillä, sähköposteilla tai Whatsupilla. Meillä on nykyään mahdollisuus olla yhteydessä toisiin ihmisiin aina, ajasta tai paikasta riippumatta.

Uudet välineet toisaalta helpottavat kiirettä, toisaalta lisäävät sitä

Uudet välineet toisaalta helpottavat kiirettä, toisaalta lisäävät sitä. Ongelmapuoleen on tarttunut eräs sveitsiläinen yritys. Se on ryhtynyt valmistamaan pelkistettyjä laitteita, muun muassa puhelimia, joilla voi vain soittaa ja vastaanottaa puheluja sekä käyttää tekstiviestejä. Puhelimen kehittäjät uskovat, että ihmiset ovat nykyään aikaisempaa tietoisempia uuden teknologian käytön haitoista. He näkevät, että yhä kasvava joukko ihmisiä on halukas siirtymään joka paikkaan tunkevan ja loputtomasti huomiota vaativan teknologian vastaiseen aikakauteen.

Kiire on useiden tutkimusten mukaan merkittävin työn henkistä kuormittavuutta ja stressiä aiheuttava tekijä. Osa sairaspoissaoloista on kiireen aikaansaamia. Myös monet työtapaturmat sattuvat kiireessä. Näistä aiheutuneet kustannukset yksittäiselle työpaikalle tai koko kansantaloudelle ovat melkoiset, puhumattakaan kiireen yksittäiselle työntekijälle aiheuttamista ongelmista.

Työyhteisön tulee aina reagoida kiireeseen. Sen edessä ei saa seisoa avuttomana, vaan se on saatava kuriin. Kiireen vähentäminen on usein kiinni pienistä asioista. Keinojen löytämiseen ei tarvita rakettitiedettä. Työpaikalla kannattaa aina muistaa, että hitaasti oikeaan suuntaan kiiruhtamalla pääsee nopeammin perille kuin poikkoilemalla sinne tänne tai juoksemalla väärään suuntaan.

Erkki Auvinen, STTK

***

Nelipäiväinen työviikko – katse työaikahorisonttiin

STTK tutki: Suomalaiset toivovat lyhyempää työaikaa, mutta arvioivat sen pitenevän