Työvoimapalveluja on kehitettävä asiakaslähtöisemmin


Työvoimapalvelut

Työvoimapalveluiden kehittämistä vahingoittaneet määrärahojen leikkaukset yhdessä laajojen irtisanomisten kanssa ovat johtaneet pitkäaikaistyöttömyyden määrään tuplaantumiseen neljässä vuodessa. Työvoimahallinnon tilastojen mukaan pelkästään viime vuoden aikana kaikkien työttömien määrä nousi 18 000 hengellä ja pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan 20 000 hengellä. Yli vuoden työttömänä olleita oli jo 113 000 henkeä.

– Käytännössä kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen puolet työttömistä näyttää syrjäytyvän työvoimasta. Pitkään jatkuessaan työttömyys suistaa yksilön köyhyyteen ja usein myös osattomuuteen, jonka tulevaa hinta on koko yhteiskunnalle korkea. Kansantalouden näkökulmasta tämä on valtava hävikki ja ihmisten osaamisen hukkaan heittämistä, STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki toteaa.

Samaan aikaan työvoimapalveluissa olleiden määrä puolestaan laski 9 000 hengellä. Työllistämismäärärahat loppuivat monista TE-toimistoista jo alkuvuonna. Työttömyysaste on yhä nousussa, lokakuussa se ylti jo 8,7 prosenttiin. Työvoimapolitiikan määrärahat ovat kasvavaan tarpeeseen nähden täysin riittämättömät. Vaatimatonta panostusta perustellaan lyhyen aikavälin säästämisellä.

STTK:n laskelman mukaan yhden työmarkkinoilta syrjäytyneen kustannus julkiselle taloudelle on 600 000 euroa (ml. työttömyyskorvaukset, muut tulonsiirrot, veromenetykset, eläkejärjestelmämenetykset). Jos rakennetyöttömyyden taso kasvaa 0,5 % -yksikköä se merkitsee noin puolen miljardin euron aukkoa pitkällä tähtäimellä julkiseen talouteen.

– Työttömyys on kokemusten perusteella sitkeä laman tuote, joka heikentää kansantaloutta pitkään ja siten kasvattaa kestävyysvajetta, Leila Kurki muistuttaa.

Koska hallituksen investointeja työvoimapolitiikkaan ei ole näköpiirissä, on tilannetta hoidettava nykyisin henkilövoimavaroin ja määrärahoin. Työttömyyden aiheuttama kuormitus ja TE-toimistojen palvelukyky vaihtelee alueittain, mutta monissa paikoin ollaan jo äärirajoilla.

– Sähköiset palvelut ovat helpottaneet jonkin verran ruuhkia, mutta asiakaskontakteja ei voi jättää vain niiden varaan, sillä vaarana on kokonaan liukuminen pois palvelujen piiristä ja turhat työttömyysturvakatkot, Leila Kurki sanoo.

STTK:n mielestä työttömyyden alkaessa on nopeasti panostettava aktiivitoimiin, jotta uudelleen työllistyminen vauhdittuisi. Työttömän oman aktiivisuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää, ja se edellyttää henkilökohtaisen asiakasneuvonnan lisäämistä.

– Työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisy on paitsi poliittinen valinta, niin myös taloudellisesti kannattavaa, ja meillä lain antamat puitteet hoitaa tilanne. Nyt pitäisi antaa osaaville työvoimavirkailijoille mahdollisuus ja resurssit hoitaa tehtävänsä, Leila Kurki sanoo.