Parempaa draivia työelämään!


Kilpailukykysopimus, pakkolait ja paikallinen sopminen

Suomen taloustilanteen haasteista on puhuttu jo useamman vuoden ajan. On muodostunut yleiseksi hokemaksi, että Suomella menee huonosti. Vajoaminen apatiaan ja negatiiviseen kierteeseen nakertaa niin kansalaisten kuin yritystenkin luottamusta entisestään ja heikentää sijoittajien investointihalukkuutta.

Uusia innovaatioita, tuotekehittelyä ja markkinoinnin edistämiseen tähtääviä toimia pyritään varmastikin kehittämään yrityksissä, mutta niiden merkityksestä ja toisaalta puutteista puhutaan kummallisen vähän. Ne asiat, mistä puhutaan ja joilla maan hallitus uskoo taloustilanteen osittain kohentuvan ja viennin edistyvän, ovat palkansaajiin kohdistuvat heikennykset.

Palkkojen ja työehtojen heikennysesitykset sekä työmarkkinoiden jäykkyyksien purkamiset ja lisäjoustot ovat kuitenkin vain yksi ja hyvin kapea näkökulma lähestyä asiaa. Näiden hyödyt ja positiiviset vaikutukset taloustilanteen, työllisyyden ja viennin elpymiseen ovat myös melko epämääräisiä niiden epäoikeudenmukaisesta kohdentumisesta puhumattakaan.

Suomi tarvitsee myönteisemmän ja dynaamisemman työkulttuurin

Kokonaan toinen näkökulma lähestyä asiaa ovat yli 2 miljoonaa palkansaajaa, jotka omalla työpanoksellaan rakentavat Suomea ja vaikuttavat yritysten ja työpaikkojen tulokseen ja menestymiseen. Tulosta ja menestymistä ei henkilöstö kuitenkaan voi saavuttaa, ellei organisaatio ole järkevästi rakennettu, liiketoimintastrategiat toimivia, tuotteet ja palvelut laadukkaita, henkilöstön osaaminen ajanmukaista sekä johtaminen ja esimiestyö osaavaa.

Suomalainen työelämä tarvitsee positiivista ajattelua, rohkeutta ja luovuutta

Suomalainen työelämä tarvitsee positiivista ajattelua, rohkeutta, luovuutta ja uusia innovointeja – ei jatkuvaa nurinaa työmarkkinoiden jäykkyyksistä ja yksikkökustannusten kalleudesta. Panostusta parempaan työelämään ja Suomen nousuun tarvitaan kaikilta osapuolilta.

Suomi tarvitsee innostavan, myönteisemmän ja dynaamisemman työkulttuurin, jossa joustavuutta on puolin ja toisin. Palkansaajilla pitää olla kuitenkin turvattu toimeentulo, kohtuulliset työehdot ja hyvä, turvallinen sekä arvostava työyhteisö.

Mikään työyhteisö ei myöskään kehity ilman toimivaa ja luottamuksellista työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Työnantajalla ja henkilöstöllä tulee olla yhtäläiset visiot ja yhteinen tietopohja työpaikan tilanteesta.

Osaava, innostunut, arvostettu ja hyvinvoiva työntekijä on työnantajalle menestyksen avain, jos vain työnantajakin on osaava, innostunut, arvostettu ja hyvinvoiva. Negatiivisuuden kierteestä on päästävä pois. Yritysten on uskallettava työllistää ja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Hyvistä tuloksista myös henkilöstö ansaitsee osansa.

Vielä haaste kaikille suomalaisille työnantajille: Kiitä ja kannusta avoimesti työpaikkasi henkilöstöä hyvästä työstä muulloinkin kuin pikkujoulupuheessa ja panosta parempaan johtajuuteen!