Antti Palola EK:n syyskokouksessa: Palkansaajille on työmarkkinaneuvotteluissa tärkeintä oikeudenmukainen lopputulos


Antti Palola, STTK

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan puhe Elinkeinoelämän keskusliiton syyskokouksessa 25.11. 2015.
Puhe muutosvarauksin

Hyvät kuulijat,

EK:n syyskokous osuu keskelle hyvin levotonta työmarkkinatilannetta – puhumattakaan yhä levottomammaksi käyvää maailman tilannetta. Työmarkkinoiden jännitteisyys, talouden synkät luvut ja levoton – jopa turvaton maailma luovat suurta epävarmuutta tulevaisuuden näkymiin.

Vuonna 2007 maailmantaloudesta ja omista rakennemuutoksistamme aiheutunut lama painaa Suomea edelleen. Meillä on yhtä aikaa useita päällekkäisiä ongelmia: korkea ja kasvava työttömyys, heikot viennin näkymät, velkaantunut julkinen talous, ikääntyvä väestö ja kestävyysvaje.

Uusin haaste on hallitsematon maahanmuutto. Sen seurauksena Suomeen arvioidaan tänä vuonna tulevan jopa 50 000 turvapaikan hakijaa. Meillä – kuten muullakaan Euroopalla – ei ole ollut riittäviä valmiuksia tähän yllättävään tilanteeseen. Viime päivien ikävistä uutisista huolimatta uskon, että vauraana hyvinvointiyhteiskuntana Suomella on kaikki mahdollisuudet saada tilanne hallintaan ja maahanmuuttajien kotouttaminen positiiviselle uralle.

Huolestuneempana seuraan esimerkiksi tilannetta Euroopan rajoilla ja keskisessä Euroopassa. Kun tähän lisätään terroristien toimet Pariisissa ja siitä seurannut laaja terroristijahti koko Euroopassa, vanhan maanosan asioiden ei voi sanoa olevan parhaalla mahdollisella tolalla. Turvallisuutemme ja turvallisuuden tunteemme ovat kiistatta järkkyneet.

***

Suuressa kuvassa kaikilla suomalaisilla – yrityselämän edustajilla, ammattiyhdistysliikkeellä, poliitikoilla, medialla ja aivan koko kansalla – on melko samanlainen tilannekuva. Yhteinen arvio on, että Suomi voi huonosti. Yksimielisyys murtuu vasta kun mietitään ratkaisuja, joilla tilanne saataisiin hallintaan.

Parhaillaan neuvotellaan työmarkkinaratkaisusta, jonka tavoitteena on jatkaa nykyistä työllisyys- ja kasvusopimusta. Ratkaisu on mahdollista löytää niin sanotun kahden korin mallista:

  1. Ensimmäiseen koriin kuuluvat palkka-asiat, joita ovat vuoden 2017 palkkalinjasta sopiminen ja vuoden 2018 osalta uuden, niin sanotun Suomen mallin luominen. Suomen mallissa palkankorotukset ovat suuressa määrin riippuvaisia avoimesta, kansainväliselle kilpailulle alttiista vientisektorista. b. Toiseen koriin kuuluvat asiat, jotka ovat mielestäni koko neuvottelun hankalin osa. Ne edellyttävät aivan kaikilta osapuolilta joustoa ja omista tavoitteista tinkimistä. Tämän korin toimista pitäisi saada aikaan uskottava vaihtoehto hallituksen esittämille kilpailukykytoimille. Jos tästä löydetään hallituksen tavoitteet täyttävä kokonaisuus, ainakin palkansaajapuolen ehtona neuvottelutuloksen syntymiselle on, että hallitus vetää pois omat pakkolakiesityksensä kilpailukykyä lisäävistä toimista.
  2. Korien ulkopuolella on kolmas asia, paikallisen sopimisien edistäminen. Selvityshenkilö Harri Hietala luovutti runsas kuukausi sitten selvityksensä hallitukselle ja sen pohjalta on hyvä jatkaa. Olemme esittäneet, että paikallista sopimista edistettäisiin tämän neuvottelukierroksen aikana olemassa olevan järjestelmän sekä työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista arvioitaisiin aikaansaatu edistyminen hallituksen ja osapuolten toimesta.

Paras vaihtoehto on hakea ratkaisut Suomen ongelmiin neuvottelemalla ja sopimalla, ei riitelemällä ja repimällä. Sopimalla on Suomea rakennettu hyvinä ja huonoina aikoina.

***

STTK haluaa rakentaa mallit yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa.

Palkansaajille tärkeää meneillään olevissa työmarkkinaneuvotteluissa on oikeudenmukainen lopputulos. Kipeät ratkaisutkin on helpompi hyväksyä, jos ne koskettavat kaikkia. Vaikeiden asioiden äärellä kokemus yhteisessä veneessä olemisesta on äärimmäisen tärkeä.

Väittely siitä, kenen talous-, työllisyys- tai kilpailukykytilasto on paras, on hyödytöntä. Luvut voidaan aina esittää eri näkökulmista ja selittää huonot asiat parhain päin. Tilastot ovat tilastoja, elävä elämä jotain muuta.

Yhteisen tilannekuvan siitä, että Suomella ei mene hyvin, pitäisi riittää johtopäätökseen, että jotakin tosiaan ”tarttis tehdä”. – Missään tilanteessa ei kuitenkaan tarvitse harjoittaa vaihtoehdotonta politiikkaa. Ei myöskään vaihtoehdotonta talous- tai työmarkkinapolitiikkaa.

Pitkällä tähtäimellä uskon nykymuotoisten keskitettyjen ratkaisujen olevan elinkaarensa päässä. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteivätkö nekin voisi olla mukana työmarkkinoiden suuressa ”työkalupakissa” myös jatkossa. – Tarvitsemme nopeammin globaalin talouden ja toimintaympäristön muutokseen sekä yritysten kilpailutilanteeseen reagoivia palkanmuodostus- ja palkankorotusmalleja. Tarvitsemme toimialakohtaisia ja toimialojen sisällä olevia yrityskohtaisia malleja, koska eri toimialojen väliset ja jopa toimialojen sisällä olevat yritykset ovat hyvin erilaisia.

STTK haluaa rakentaa mallit yhdessä työntekijöiden ja työnantajien kanssa. Perinteisesti palkkaus on määräytynyt työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen mukaan. Uskon, että jatkossa meidän on kyettävä luomaan nykyisen tulospalkkiojärjestelmän sijasta tuloksellisuuteen perustuva, mutta yhdessä sovittava palkanosa.

Meidän on samalla huolehdittava perinteisen tuottavuuden käsitteillä mitattavien, niin sanottujen heikon tuottavuuden alojen ja myös julkisen sektorin työntekijöiden pakkakehityksestä. Paikallinen ja yrityskohtainen sopiminen perustuvat aina molemminpuoliseen luottamukseen – luottamuspääomaan, joka karttunut osapuolten välillä yhdessä tekemisen ja yhteisten onnistumisten kautta.

Hyvät kuulijat,

valitettavasti luottamuspääoma näyttää tämän päivän työelämässä olevan todella vähissä. Luottamuspääoma ei kartu poliittisilla päätöksillä eikä työmarkkinaosapuolten neuvottelupöydässä. Se kasvaa jokapäiväisen, arkisen yhdessä tekemisen ja onnistumisten kautta.

***

Globalisaatio ja digitalisaatio  myllertävät työelämää kiihtyvällä vauhdilla

Vaikka työmarkkinoilla on tällä hetkellä melko ristiriitaiset tilanteet ja tunnelmat, STTK on hyvin tietoinen myllerryksestä, joka työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa on käynnissä. Globalisaatio, digitalisaatio, perinteisten ammattien häviäminen ja uuden teknologian vyöry esimerkiksi myllertävät työelämää kiihtyvällä vauhdilla. Kukaan ei oikein voi tietää, mitä tulevaisuus lopulta automatisaatioineen ja digitalisaatioineen tuo. – Ehkäpä työmarkkinapöydissäkin istuvat 20 vuoden kuluttua hyvin ohjelmoidut älykkäät robotit!

Meidän kaikkien on jatkossa syytä olla huolissaan suomalaisesta osaamisesta ja sen tasosta. Suunnitellut leikkaukset koulutukseen, osaamiseen ja tuotekehitykseen ovat sama asia kuin että varastaisimme tulevaisuudesta.

Nopeasti muuttuva työelämä vaatii aivan uudenlaista osaamista. Osaamista on päivitettävä myös työuran aikana. Elämme Suomessa korkean kustannustason maassa ja emmekä pärjää kansainvälisessä kilpailussa pelkästään työn hinnalla kilpailemalla.

Pärjäämme tekemällä työmme fiksummin, paremmin ja tuottavammin kuin muut. Pärjäämme tekemällä oikeita asioita ja oikeita tuotteita. Innovaatiotkaan eivät synny poliittisilla päätöksillä eivätkä työmarkkinaosapuolten pöydässä. Ne syntyvät osaavan ja motivoituneen henkilöstön sekä hyvän työympäristön vuorovaikutuksen tuloksena.

Toistan taas kerran useasti aikaisemmin sanomani: osaaminen on myös työntekijän parasta muutosturvaa.

***

Suomalaisen palkansaajaliikkeen historia ja perinteet ovat pitkät ja kunniakkaat. Menestystä on tullut oman aikansa yhteiskunnan sekä työelämän uudistajana ja kehittäjänä.

Tänään palkansaajaliike näyttäytyy säilyttäjänä eikä siitä oikein ole nopeasti muuttuvan työelämän uudistajaksi.

Palkansaajaliikkeen on tehtävä ryhtiliike. Tulevaisuudessa liikkeen on osattava lukea globaalin talouden signaaleja nykyistä herkemmin ja reagoitava työelämän toimintaympäristön muutoksiin notkeammin.

Uskon, että muutos on turvallisempaa kuin paikallaan pysyminen. Muutos edellyttää rohkeutta, osaamista ja kunnianhimoa. Moderni ammattiyhdistysliike on joustavan työelämän puolella, mutta uudistumisessa on muistettava oikeudenmukaisuus ja tasapaino.

49 ammattiliittoa on parhaillaan perustamassa uutta keskusjärjestöä. Valmistelu on edennyt aikataulussa ja tavoite on, että vuonna 2017 Suomessa on kokonaan uusi, toimintatavoiltaan ja –kulttuuriltaan avoin, läpinäkyvä ja puoluepoliittisesti sitoutumaton keskusjärjestö. Tämä keskusjärjestö kirjoittaa 2020-luvun edunvalvontaa ja siitä muodostuu vahva neuvottelu- ja sopimusosapuoli, merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä elinkeinopoliittinen asiantuntija.