Taloudesta tiistaina: Pakkolaeista kaaos työpaikoille


Työ- ja elinkeinoministeriö on toimittanut lausuntokierrokselle niin sanottuja pakkolakeja koskevan hallituksen esityksen. Pakkolait ovat maan hallituksen esittämiä toimia kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimilla rajoitetaan työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta ja neuvotteluoikeutta, mikä on ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa.
Työmarkkinajärjestöjä on valmistelussa kuultu, mutta varsinaisia neuvotteluja ei ole käyty.

Lainsäädäntövalmistelu etenee omaa latuaan, joka on ollut hätäistä ja poukkoilevaa. Mutta mitä pakkolait oikeastaan tarkoittaisivat yksittäisen palkansaajan ja työpaikan näkökulmasta?

Sairausloman palkkakarenssi tulisivat aiheuttamaan sen, että moni pieni- ja keskituloinen palkansaaja menisi sairaana töihin.

Sairausloman palkkakarenssi – eli ensimmäisen työstä poissaolopäivän muuttaminen palkattomaksi ja seuraavat kahdeksan sairauspäivää 80 prosentin palkalla – tulisivat aiheuttamaan sen, että moni pieni- ja keskituloinen palkansaaja menisi sairaana töihin. Tällöin on todennäköistä, että työkyvyttömyys tulisi pitkittymään ja tartuntariski olisi paljon suurempi.

Puolikuntoisena työteho ja tuottavuus eivät palvelisi työnantajaakaan. Osa palkansaajista voisi hyödyntää etätyömahdollisuutta, mutta eivät kaikki. Osa palkansaajista taas ammattinsa puolesta ei voisi mennä lainkaan sairaana töihin. Nämäkin työt olisi kuitenkin jonkun työpaikalla tehtävä, joten sijaisen palkkaaminen voisi olla tarpeen. Olisi myös hyvin mahdollista, että sairaana nipistetyllä palkalla ollut palkansaaja joutuisi tekemään rästiin jääneet työt töihin palattuaan. Kävisikö siis niin, että loppujen lopuksi kustannukset tulisivat vain kasvamaan?

Voisi myös käydä niin, että lapsi sairastuu. Tällöin olisi oikeus jäädä mahdollisesti palkalliselle tilapäiselle hoitovapaalle ja työnantaja voisi vaatia lääkärintodistuksen.
Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi vuosityöaikaa lyhentämättä on sanayhdistelmä, joka ei ihan heti avaudu. Työaikajärjestelmiä on työ- ja virkaehtosopimuksissa useita, joten muutoksen toteuttaminen riippuisi täysin sopimusmääräyksistä ja työpaikalla sovittavista menettelyistä.

Voisi käydä siis niin, että osalla palkansaajista pitenisi palkaton työaika, mutta osalla palkkaa vähennettäisiin kyseisten päivien osalta. Se, tehdäänkö kaksi päivää lauantaitöinä, vai pidentämällä päivittäistä työaikaa samalla viikolla vai joskus muulloin, vai nipistetäänkö palkasta, olisi työnantajan määräysvallan piirissä. Palkansaaja voisi toki toivoa, että palkkaleikkuri ei iskisi tähänkin tai että maksuton lastenhoito olisi esimerkiksi lauantaille järjestettävissä.

Pitkiä lomia on aikoinaan kompensoitu matalammilla korotuksilla.

Vuosiloman enimmäiskeston rajaaminen kuuteen viikkoon tarkoittaisi sitä, että erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen houkuttelevuus tulisi jatkossa vähentymään. Pitkät lomat on arvokas työsuhde-etu erityisesti pienten lasten vanhemmille ja myös keino työssä jaksamisen edistämiseen. Pitkiä lomia on aikoinaan kompensoitu matalammilla korotuksilla. Lomien leikkaus tulisi heijastumaan myös lomarahaleikkaukseen julkisella sektorilla huomattavasti enemmän kuin muilla sektoreilla.

Pakkolait asettaisivat saman työpaikan työntekijän eriarvoiseen asemaan

Lomarahasäännöksen osalta moni palkansaaja riemastui, sitten taas pettyi, jälleen riemastui, kunnes putosi kärryiltä, että kenelle se lomaltapaluukorvaus oikein jatkossa tulisi ja keneltä sitä leikattaisiin. Rajaaminen vain uusiin työsuhteisiin tulisi aiheuttamaan sen, että uusilla työntekijöillä olisi aika hatarat mahdollisuudet saada lomaltapaluukorvausta, jos sitä ei ole työpaikalla ennenkään maksettu. Työnantaja voisi todeta, ettei suostu, joten työpaikka voisi jäädä saamatta. Lisäksi työnantajaa tässäkin velvoittaa tasapuolisen kohtelun periaate.

Kaikkien pakkolakimuutosten osalta on todettava, että ne eivät ulottuisi työsopimuksessa sovittuihin ehtoihin. Eli työpaikoilla tulisi väistämättä tilanteita, jolloin uusien ja vanhojen työntekijöiden ehdot voisivat olla erilaisia. Ja osalla etuudet voisivat perustua työsopimukseen ja osalla vakiintuneeseen käytäntöön. Tällöin työnantaja törmää jälleen tasapuolisen kohtelun velvoitteeseen ja hallinnollinen taakka sen kuin kasvaa.

Sotku on valmis.

Katarina Murto, STTK:n edunvalvontayksikön johtaja

Pakkolakien vaikutus

Pakkolakien vaikutus tuloihin

Esimerkki pakkolakien vaikutuksesta