Pakolaisille perustietoa suomalaisesta työelämästä


Antti Palola pakolaiskeskuksessa

Pakolaisille perustietoa suomalaisesta työelämästä
– Kuinka nopeasti voin päästä Suomessa töihin, kysyy yksi turvapaikanhakijoista Kirkkonummen vastaanottokeskuksen auditoriossa.

Hetki sitten STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on kertonut auditorioon kokoontuneille turvapaikanhakijoille, että STTK ja sen jäsenliitot tulevat luennoimaan Suomen työelämän pelisäännöistä jokaiselle kuudelle kieliryhmälle, joita ovat mm. arabia ja kurdi.

Tiedonjano on kova. Miehet kysyvät, millaista ammattitaitoa Suomessa vaaditaan ja milloin lisäkoulutusta pääsee hakemaan.

STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja sanoo, että STTK ja sen jäsenliitot valmistavat luentomateriaalin yhdessä vastaanottokeskuksen ja Helsingin aikuisopiston kanssa.
– Tarkoitus on kertoa, kuinka työehtosopimus tehdään, mitä luottamusmies tekee ja kuinka työpaikalla toimitaan.

Kiviojan mukaan halukkaita luennoitsijoita olisi ollut tulossa enemmän, kuin alkuun voidaan ottaa.
– Tämä on meillekin oppimisprosessi.

Sama palkka tulijoillekin

Auditoriossa käy kova puheensorina. Useat ovat olleet keskuksessa kohta kolme kuukautta, minkä jälkeen todistus työnteko-oikeudesta ja mahdollisuus työhön heltiää niille, joiden henkilöpaperit ovat kunnossa.
– Muistakaa, että Suomessa on demokratia. Maahanmuuttajille maksetaan samaa palkkaa, ja työehdot ovat samat kuin suomalaisillakin, Palola painottaa.
– Tärkeintä on opetella suomen kieli, ja sitä oppii parhaiten töissä.

Palola puhuu pakolaisille suomalaisesta tasa-arvosta.
– Te tulette Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Somaliasta ja monista muista maista. Täällä on kristyttyjä ja muslimeja ja muiden uskontojen kannattajia. Suomessa me emme suvaitse minkäänlaista rasismia, emme ihonvärin, alkuperän tai uskonnan takia.
Osa yleisöstä nyökkää mukana.

Kahnauksia ehkäistään ennalta

Kirkkonummen vastaanottokeskuksessa on noin 300 Irakista, Syyriasta, Afganistanista, Somaliasta ja muualta paennutta miestä.
Keskuksen apulaisjohtaja Veikko Pyykkönen kertoo, miehet ovat tulleet menneisyytensä kanssa. Uskonnollisia kahnauksia ja muita ongelmia yritetään estää ennakolta.

Sairaanhoitaja Marja Laaksosen mukaan suurin osa pakolaisista on perusterveitä, mutta mm. poliorokotukset pitää saada ajan tasalle. Pääsääntönä on, että kaksi sairaanhoitajaa vastaa pakolaisten hoidosta. Lääkäriin lähetetään vain akuuttitapaukset.
– Osalla on ampumahaavoja. He tulevat sodan jaloista. Joillakin on perhettä ikävä, ja me kuuntelemme murheet.

“Emme halunneet vaarantaa lapsia”

Työelämätietoa maahanmuuttajilleIrakilainen Feras Kadem on huolissaan Bagdadiin jääneestä vaimostaan ja kahdesta pojastaan. Vaimon henkeä on uhattu monta kertaa, sillä hän työskenteli toimittajana ja raportoi Lähi-idän sodista.

– Päätimme, että minä lähden. Matka maksoi paljon, emmekä halunneet vaarantaa lastemme henkeä. Ihmettelen, kuinka jotkut uskalsivat ottaa lapsensa mukaan kevyelle kumilautalle, jolla ylitimme Turkin ja Kreikan rajan.

Perheeseensä Kadem pitää yhteyttä some-palvelun kautta. Toistaiseksi yhteydet ovat toimineet ja perhe on kunnossa.
– Toivon, että saisin turvapaikan ja perheeni tänne, vaikka kuulin, että Bagdad on luokiteltu turvalliseksi alueeksi.

– Suomessa työntekijöitä kohdellaan yhtäläisesti. Maahanmuuttajat saavat samaa palkkaa kuin muutkin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola tähdensi Kirkkonummen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoille.

Turvapaikanhakijoiden kysymykset ammattipätevyyksistä ja täydennysopinnoista olivat niin yksityiskohtaisia, että ohjaaja Marianne Metcalfen, tulkki Ali Kamilin ja Antti Palolan piti miettiä vastauksia.

Irakilainen Feras Kadhem joutui jättämään perheensä. – Päätimme, ettemme riskeeraa lastemme henkeä, vaan minä lähden ensiksi.

Teksti: Birgitta Suorsa / Up-uutispalvelu
Kuvat: Pekka Sipola

Lisätietoa: Suomi kodiksi – videot

STTK haluaa Suomen kodiksi ja pääsyn työelämään myös maahanmuuttajille