Taloudesta tiistaina: Yritykset yhteiskunnan kukkarolla


Kannettu vesi ei kaivossa pysy – sananlaskussa sanotaan. Yritystukien osalta tämä sananlasku ei tunnu pitävän paikkaansa. Yrityksiä tuetaan vuosi vuodelta enemmän siinä toivossa, että niiden työpaikat säilyvät tai ne luovat uusia. Viime vuosien kehitys ei tue tätä olettamusta. Työpaikkojen kato etenkin teollisuudessa on ollut nopeaa tuista huolimatta.

Yritykset saavat suoria yritystukia lähes 1 ½ miljardia vuodessa. Verotuksen kautta yrityksiä tuetaan 3 miljardilla. Yritystuet ovat siis yhteensä n. 4 ½ miljardia, kun maataloustuet jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Vertailuna yritysten maksaman yhteisöveron tuotto on vuodessa n. 4 miljardia euroa. Yrityksiä tuetaan siis enemmän kuin ne maksavat voitoistaan veroa.

Talousoppien mukaan yritystuet ovat usein talouden uusiutumisen ja tuottavuuden kannalta haitallisia. Monet tuista estävät ns. luovan tuhon toimintaa pönkittämällä vanhoja tuotantorakenteita ja vääristämällä kilpailua. Innovaatiotuilla voi olla myönteisiä vaikutuksia, jos niillä saadaan käyntiin sellaisia hankkeita, jotka nopeuttavat talouden tuottavuuskehitystä. Tuet voivat olla myös perusteltuja jos niillä on positiivisia ulkoisvaikutuksia, esimerkiksi puhtaampi elinympäristö. Lisäksi on vaikeaa olla tukematta jotakin tiettyä talouden toimialaa jos kilpailijamaat tekevät samoin.

Valtioneuvoston kanslian viime kesänä tekemässä yritystukiselvityksessä viidesosa tuista todettiin selkeästi haitallisiksi, talouden rakennemuutosta hidastavaksi. Hyödyllisiksi tuista arvioitiin samainen viidennes. Loput yritystuista oli sellaisia, joita tulisi muuttaa nykyisestä, jotta ne toimisivat toivotulla tavalla.

Yritystuilta tulee edellyttää jatkossa nykyistä parempaa vaikuttavuutta. Tukiviidakon karsimisella ja uudistamisella olisi tarvetta sekä julkisen talouden vahvistamisen että talouden rakenteiden uusiutumisen kannalta. Kovin vähäisiksi vain ovat jääneet maan nykyisen hallituksen toimet asiassa.

Tukia saavia yrityksiä ei ilmeisesti haluta suututtaa. Tukea saavissa yrityksissä on paljon ns. kanta-asiakkaita, jotka hakevat ja saavat tukia vuodesta toiseen. Ne saavat usein tukia myös useilta tukia myöntäviltä tahoilta. Suuret yritykset saavatkin tuista valtaosan, koska niiden hakukoneisto on kunnossa. Selvitysten mukaan myönteisempiä vaikutuksia olisi kuitenkin saatavissa pk-yritysten tukemisesta. Yrityksen näkökulmasta tukia kannattaa hakea jos niistä saatava hyöty ylittää hakemisen kustannukset. Ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Seppo Nevalainen, STTK:n ekonomisti