Taloudesta tiistaina: Ilmastonmuutos on vietävä osaksi sopimustoimintaa


Etelä-Afrikan arkkipiispa Desmond Tutu on todennut, että ilmastonmuutos on nykyajan ihmisoikeuskysymys. Hän osui näkemyksessään asian ytimeen.

Tutkimustiedot osoittavat vakuuttavasti, että ihmisten toiminta aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten elämään, elinkeinoihin, työn tekemiseen, terveyteen ja varallisuuteen ovat valtavat, jos toimia kasvihuonekaasujen vähentämistä ei aloiteta heti. Ammattiliitot ovatkin vaatineet, että joulukuun Pariisin ilmastoneuvotteluissa saadaan aikaan sopimus, joka sisältää maininnat oikeudenmukaisen siirtymän ja säällisen työn edistämisestä. Tämä on myös ehto, jota kehitysmaat ovat pitkään esittäneet.

Ilmastonmuutos on erittäin kallista yhteiskunnille, ja kansalaisethan sen laskun lopulta maksavat. Ilmansaasteiden hinta EU-maille on vuosittain arviolta 59–189 miljardia euroa, eli jopa Suomen bruttokansantuotteen verran. Kustannukset tulevat muun muassa terveydenhoitokustannuksina, menetettyinä työpäivinä, rakennusten kärsiminä vaurioina ja satojen pienenemisen kautta. Lisäksi yli 3 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain ennenaikaisesti saastuneen ilman vuoksi. Ilmansaasteen lähteet vaihtelevat eri maissa, mutta seuraukset näkyvät niin kehittyneissä kuin kehitysmaissakin.

Kustannusarvioissa eivät ole mukana vaikeista olosuhteista johtuvat yhteiskunnalliset levottomuudet. Syyrian sota sai tutkimusten mukaan sytykettä ilmastonmuutoksen kärjistämästä kuivuudesta. Koska Suomi ei ole muusta maailmasta erillinen saareke, ilmastonmuutoksen näkökulmasta olemme samassa uppoavassa laivassa muiden kansojen kanssa.

Ilmastonmuutostaistelu luo uudenlaista työtä

Lähes kolme neljäsosaa maailman kasvihuonekaasuista tulee teollisuustuotannosta, energiantuotannosta, liikenteestä ja rakentamisesta. Näiden vähentämiseen on useita keinoja, jotka täydentävät toisiaan.

Uusiutuva energia ei enää ole pelkkä niche-sektori, vaan siitä on tullut merkittävä työllistäjä. Alan työpaikkojen määrä vuonna 2013 oli jo 6,5 miljoonaa. Kiina työllistää määrällisesti eniten ihmisiä uusiutuvissa energiamuodoissa, Euroopan maista kärjessä ovat Saksa ja Espanja. Eniten alalla työllisti aurinkoenergia ja toisena biopolttoaineet. Valitettavasti Suomi on vaarassa myöhästyä tästä junasta kokonaan.

Energiatehokkuudesta puhutaan, mutta sen edistämiseksi tehdään vielä liian vähän. Energiatehokkuusalan järjestön laskelmien mukaan julkisia menoja voitaisiin leikata 200 miljoonalla eurolla vuodessa pelkästään parantamalla julkisten kiinteistöjen energiatehokkuutta. Siis sama summa kuin esim. Sipilän hallituksen esitys työttömyysturvan leikkaukseksi. Säästöihin päästäisiin modernisoimalla kiinteistöjen tekniikkaa, jolloin myös sisäilman laatu kohenisi, saataisiin lisää uusia työpaikkoja ja vaihtotasekin parantuisi. Muutokseen ei tarvita julkisia tukia, koska se maksaa itse itsensä.

Jätteetkin luovat uutta työtä, kansalaisten kulutushan näyttää vain kiihtyvän. Tänä vuonna WWF:n julistama Maailman ylikulutuspäivä oli 13. elokuuta, eli lähes kaksi viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Ylikulutuspäivänä olemme kuluttaneet sen määrän luonnonvaroja, jonka luonto pystyy vuodessa tuottamaan. Suurin osa (yli 80 %) maapallon ihmisistä asuu tällä hetkellä maissa, jotka kuluttavat enemmän kuin niiden omat ekosysteemit tuottavat. Suomi kuuluu vielä niihin harvinaisiin maihin, joissa luonto tuottaa yhä enemmän kuin kulutamme. Tämä ei kuitenkaan johdu suomalaisten vastuullisista kulutustavoista, vaan ympäristön suuresta biokapasiteetista.
Euroopan komission mukaan vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 70 % ja pakkausjätteestä 80 %. Tiukempien kierrätystavoitteiden toivotaan edistävän siirtymistä kiertotalouteen sekä luovat uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Johtavia maita jätteiden hyödyntämisessä ovat Saksa, Itävalta, Hollanti ja Ruotsi, joissa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoituksen osuus jää noin yhteen prosenttiin. Suomessa kierrätykselle asetettu tavoite on 50 prosenttia, polton 30 prosenttia ja kaatopaikkojen 20 prosenttia. Jätteiden polton osuus on ylittänyt jo selvästi tavoitteen, mutta kierrätys on jäänyt selvästi jälkeen.
Suomi on rankattu toiseksi globaalilla cleantech-innovaatioiden vertailulistalla, ja uusista kierrätysratkaisuista odotetaankin suomalaisyrityksille ponnahduslautaa maailmanmarkkinoille. Näiden innovaatioiden kaupallistaminen voi kuitenkin hidastua merkittävästi, koska hallitus on leikannut roimasti tutkimusrahoja.

Ilmastonmuutos-hälytys on yltänyt jo pörssisaleihinkin. Suursijoittajat, kuten eläkeyhtiöt, ovat hylkäämässä salkuistaan raskaan hiilijalanjäljen yhtiöitä. Viime vuonna vastuullisen sijoittamisen varat ylittivät jo kaksikymmentäyksi biljoona (biljoona = tuhat miljardia) dollaria. Parissa vuodessa kasvua on ollut huikeat 60 prosenttia. Kärjessä on Yhdysvallat, mutta myös Euroopassa vastuullisen sijoittamisen tuotteista on tullut trendi.

YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneita sijoittajia on maailmassa jo noin 1370, joista Suomessa kolmisenkymmentä. Tämä tarkoittaa merkittävää osuutta maailman sijoitusvarallisuudesta. Trendi on myös merkki siitä, millaisiin yrityksiin on tarjolla investointirahaa, eli mille aloille uudet työpaikat syntyvät ja miltä ne kuolevat.

Mitä ay-liikkeeltä odotetaan?

Ilmastonmuutos iskee työntekijöihin monin tavoin. Mutta meillä on myös hyvä väline muutoksen hallintaan: sopimus- ja neuvottelutoiminta. Kestävä kehitys on otettava vahvemmin osaksi ay-politiikkaa ja strategioita. Eurooppalaisissa ammattijärjestöissä, erityisesti Skandinaviassa, on jo tehty sopimuspolitiikkaa ilmastonmuutoksella. Luonnollinen askel meillekin on vaatia työpaikoille enemmän kestävää työntekoa.

Vanhojen rakenteiden murtuessa työelämän oikeudet ja työntekijöiden hyvinvointi ovat ay-liikkeen strategian kärjessä. On saatava parempaa muutosturvaa, parannettava organisaatioiden toimintamalleja, lisättävä hyviä työpaikkoja ja turvattava palkkakehitys. Näillä toimilla parannetaan samalla työn kestävyyttä.

Meidän on toimittava myös itse niin kuin muille saarnaamme. Siksi homma on aloitettava varmistamalla oman työpaikan kestävyys. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yhteistoimintakäytäntöjen, työura-, koulutus- ja tasa-arvosuunnitelmien, työntekijöiden oikeuksien ja velvollisuuksien tarkistamista.

Varmistetaan, että erilaisia materiaali-, tarjoilu- ja muita hankintoja tehtäessä tuotteiden alkuperämaan työntekijöiden oikeuksia on kunnioitettu. Myös suomalaisten tuotteiden ja palveluiden on kestettävä oikeudellinen ja moraalinen testi. Mietitään oman työpaikan kannalta fiksuimmat tavat toteuttaa energiatehokkuutta, jätteiden kierrätystä ja vähentämistä, tai mahdollisuuksia suosia työmatkoilla julkisia liikennevälineitä ja pyöräilyä.

Uhkaavasta luonteestaan huolimatta ilmastonmuutos tuo ay-liikkeelle vaikutus mahdollisuuksia. Ne pitää tunnistaa ja paloitella sopimustoimintaan soveltuviksi paloiksi.

Leila Kurki, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Kirjoitus ilmestyi Erityistoimihenkilöt ET ry:n (ERTO:n jäsenliitto) jäsenlehdessä 2/2015.