Koulutusta kehitettävä pitkäjänteisemmin


Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sijaan hallitus voisi valmistella koulutuspoliittisen selonteon, joka laadittaisiin kerrallaan kahdeksi vaalikaudeksi. Toimenpiteitä voitaisiin tarkastella vaalikauden vaihtuessa. Koulutuspolitiikan suunnan pitkäjänteinen määrittäminen tapahtuisi yhteiskunnallisesti merkittävien teemojen, kuten koulutuksen digitalisaation ja kansainvälistymisen, koulutuksen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen, kautta.

Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset ovat herättäneet laajan yhteiskunnallisen arvokeskustelun. Tähän saakka keskustelufoorumina on toiminut vaalikaudeksi laadittava koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, jonka valmisteluun myös koulutuksen kentän ja työelämän asiantuntijat ovat voineet osallistua. Nyt puhaltavat uudet tuulet ja ministeriö on esittänyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta luopumista vedoten ketterämpään strategiseen suunnitteluun. Käytännössä tämä tarkoittaisi dialogin vaihtumista monologiksi, kun koulutuspolitiikan suunta linjattaisiin hallitusohjelmassa.

Nurinkurista on, että koulutuksen kehittämistä leimaavat tällä hetkellä mittavat menoleikkaukset, vaikka todelliset tarpeet koulutuksen kehittämiselle kumpuavat työelämän ja yhteiskunnan murroksesta. Automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat työtä ja työn tekemisen tapoja ennennäkemättömällä vauhdilla.

Hallitusohjelma ja sitä tukevat kärkihankkeet eivät ota riittävän vahvasti huomioon kaikkia koulutuksen sektoreita. Erityisesti aikuiskoulutusta koskevat kehittämistarpeet ovat jääneet katveeseen. OECD:n toteuttama kansainvälinen vertailututkimus osoitti, että hyvästä yleistasosta huolimatta suomalaisen aikuisväestön osaamisessa on myös merkittäviä puutteita. Tähän tulisi kiinnittää huomiota myös kansallisen koulutuspolitiikan tavoitteissa.

Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että kansainvälisessä kilpailussa Suomen menestyksen mahdollisuudet ovat korkeassa osaamisessa. Haasteena on kehittää koulutuksen ohjausjärjestelmää joustavammaksi ja kyetä entistä paremmin arvioimaan osaamisen tilaa sekä ennakoimaan työelämän osaamistarpeita. Muussa tapauksessa hallituksen tavoite Suomesta koulutuksen ja osaamisen kärkimaana voi jäädä vaille konkreettisia parannuksia. Tarvitsemme pitkäjänteistä, strategista kehittämistä tukevaa työkalua, sillä koulutuspolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset eivät näy hetkessä.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sijaan hallitus voisi valmistella koulutuspoliittisen selonteon, joka laadittaisiin kerrallaan kahdeksi vaalikaudeksi. Toimenpiteitä voitaisiin tarkastella vaalikauden vaihtuessa. Koulutuspolitiikan suunnan pitkäjänteinen määrittäminen tapahtuisi yhteiskunnallisesti merkittävien teemojen, kuten koulutuksen digitalisaation ja kansainvälistymisen, koulutuksen tasa-arvon ja elinikäisen oppimisen, kautta. Pitkäjänteisyyttä ja moniäänisyyttä tavoitteen asettelussa voitaisiin tukea kytkemällä valmisteluun parlamentaarinen seurantaryhmä ja osallistamalla työelämän ja koulutuksen kentän asiantuntijat mukaan valmistelutyöhön.

Lausunto: Valtion ohjausjärjestelmän kehittäminen ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Lisätietoja: Jukka Ihanus tai Riina Nousiainen