Näin tehdään kilpailukykyä: Luottamuksen merkitys ratkaiseva


Antti Aarnio, STTK

Kilpailukykykeskustelu on käy kuumana. Pääministeri Sipilän hallitus aikoo parantaa Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä. Erilaisilla laskelmilla pyritään osoittamaan kuinka paljon suomalaisten yritysten kilpailukyky on heikentynyt. Keskustelu on hyvin talouspainotteista ja ekonomistivetoista.

Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi kilpailukyky

Kilpailukykyä voidaan tarkastella monelta kantilta, niin kansantalouden kuin yritystenkin näkökulmasta. Aihe nousee tasaisin väliajoin pinnalle kuin korkki vedestä. 11 vuotta sitten, nousukaudella, Sitra rahoitti hanketta, jossa tutkittiin OECD-maiden arvomaailman yhteyttä niiden rakenteelliseen kilpailukykyyn eli esimerkiksi yhteiskunnan toimivuuteen. Syntyi julkaisu: ”Sosiaaliset innovaatiot ja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky”. Osana hanketta arvotutkija Klaus Helkama tutkijoineen tutki sitä, onko arvoilla vaikututusta maiden kilpailukykyyn. Lopputulos oli, että pitkälle kehittyneissä maissa mikään arvomaailman piirre, esimerkiksi itseohjautuvuus tai muutosvalmius, ei ollut yhteydessä rakenteelliseen kilpailukykyyn.

Tutkijat tekijät sen sijaan huomion, että mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi kilpailukyky maalla on.

Tutkijat tekijät sen sijaan huomion, että mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi kilpailukyky maalla on. Kun he selvittivät asiaa tarkemmin, he tekivät johtopäätöksen, että luottamus on avain, joka selittää kilpailukyvyn maakohtaisia eroja. Ihmistenvälinen luottamus on se yhteiskunnan ominaisuus, joka on yhteydessä kilpailukykyyn.

Luottavaiset ihmiset ovat vähemmän herkkäuskoisia kuin muut ja ymmärtävät paremmin toisten ihmisten ajattelua ja luonnetta. Tutkimuksista on selvinnyt, että maiden kilpailukyky heittelee, mutta ihmistenvälinen luottamuksen taso on paljon vakaampaa. Ne maat, joissa kansalaiset sanovat, että toisiin voi luottaa, sijoittuivat kilpailukyvyn kärkiryhmään kilpailukyvyn vaihteluista riippumatta. Luottamus tulee ensin, sitten kilpailukyky. Jokainen ymmärtää, että epäluottamus ja tehottomuus kulkevat käsi kädessä, samoin luottamus ja tehokkuus.

Luottamuksen säilyttäminen ja rakentaminen ihmisten välille pitäisi olla vallassa olevan hallituksen tärkein tehtävä Suomen kilpailukykyä edistettäessä.

Antti Aarnio, STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö