Taloudesta tiistaina: Osaamisvelka kasvaa – hätäkellot soivat jo


Osaaminen työelämässä

Ilokseni viime aikoina muutamat talouselämän vaikuttajat ovat nostaneet aikuiskoulutuksen tärkeyden keskusteluun. Esimerkiksi Nokian ja Koneen menestystarinat luonut Matti Alahuhta painottaa tuoreessa Johtajuus –kirjassaan henkilöstön osaamisen jatkuvaa ylläpitoa: “Usein yritykset vähentävät koulutusta vaikeita aikoina, vaikka pitäisi tehdä päinvastoin”. Hänen mukaansa ei riitä, että yrityksen johtoryhmässä innostutaan muutoksesta, sillä menestykseen tarvitaan koko henkilöstö. Alahuhta tunteekin hyvin yrityselämää myllertävän luovan tuhon, ja erityisesti sen, miten siinä pärjätään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime viikolla tutkimuksensa työn murroksesta, jossa kirjoittajat peräsivät työmarkkinauudistusten lisäksi myös aikuiskoulutukseen uusia luovia ratkaisuja. Tehtävärakenteet ovat muuttuneet koko 2000-luvun siten, että samanaikaisesti kun muodollisen koulutuksen tarve on lisääntynyt, ovat ammattirakenteet polarisoituneet matala- ja korkeapalkkaisiin tehtäviin. Teknologiamurros on kiihdyttänyt luovaa tuhoa, jolloin työtä on kokonaan kadonnut, mutta samalla on myös syntynyt monenlaisia uusia tehtäviä tilalle. Kirjoittajien mukaan työvoiman hyvä koulutus helpottaa muutosten hallitsemista, uhkien välttämistä ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Työntekijöiden tarve uuden oppimiseen on jatkuvaa

Luovan tuhon maailmassa työntekijöiden tarve uuden oppimiseen on jatkuvaa. Osaamisen ylläpitäminen suojaa irtisanomistilanteessa parhaiten pitkältä työttömyydeltä. OECD:n aikuiskoulutustutkimuksessa korostuu ongelmanratkaisutaitojen ja ICT-osaamisen merkitys niin työhön osallistumisessa, kuin palkkatasossakin. OECD:n mukaan Suomessa 16-65 vuotiaista noin yhdeksän prosenttia oli ilman minkäänlaisia ICT taitoja ja 40 prosentin osalla ongelmanratkaisutaidot jäivät alkeisiin. Siis puolelta suomalaisista aikuisista puuttuu nykyisessä työelämässä vaadittava osaaminen.

Raaka totuus on, että kasvun aikaansaaminen, yritysten ja julkisen sektorin tuottavuushypyt ja uutta kilpailukykyä luovat tuote- ja palveluratkaisut riippuvat niistä työntekijöistä, jotka ovat työelämässä nyt, ja joiden odotetaan antavan työssään panoksensa vielä seuraavat 10-30 vuotta. Samaan aikaan työn tekemisen tavat ja työnhaku muuttuvat ja kehittyvät ja edellyttävät toimialasta riippumatta tietoteknistä osaamista. Kellojen pitäisi soida päättäjien korvissa ja lujaa.

Aikuiskoulutuksen määrä on viime vuosina vähentynyt

Yritysjohtajat eivät ole sisäistäneet Alahuhdan teesiä koulutuksen merkityksestä, sillä aikuiskoulutuksen määrä on viime vuosina vähentynyt. Ammatilliseen tai muuhun koulutukseen osallistuu noin puolet työikäisistä aikuisista, mutta koulutuspäivien määrä on ollut laskussa koko 2000-luvun ajan. Koulutus kasaantuu jo ennestään hyvin koulutetuille. Samaan aikaan työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys kasvavat, ja avointen työpaikkojen ja työttömien työntekijöiden kohtaamisongelmat lisääntyvät.

Poliittisilla päättäjillä puolestaan näyttää olevan aivan eri teesit menestyksestä kuin Alahuhdalla. Koulutusleikkaukset ovat luovan tuhon työelämässä pahinta myrkkyä. Opinhaluisten aikuisten viimeinen pelastusköysi aikuiskoulutustuki on nyt katkaisu-uhan alla. Tuen perusosan lakkauttaminen ja lainan tarjoaminen sen tilalle romuttaisi järjestelmän kokonaan ja poistaisi tutkitusti tehokkaan työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon. Erityisesti pienituloisten, alle 2 500€/kk ansaitsevien, kouluttautuminen tulisi taloudellisesti mahdottomaksi. Tähän tuloryhmään kuuluu lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista, ja käyttäjistä suurin osa (77%) on sote aloilla (40%) työskenteleviä naisia.

Aikuiskoulutuksen järjestelmä-, rahoitus- ja tarjontaongelmat eivät ratkea yksin väestön vanhenemisella eli sillä, että työelämään tulee koulutetumpia ja osaavampia nuoria. Myös työuransa aloittavat joutuvat ylläpitämään ja kehittämään taitojaan ja osaamistaan työelämän vaatimusten muuttuessa. Koulutuksen keinoin tulisi pyrkiä ennalta ehkäisemään osaamisvajeita sen sijaan että niihin reagoidaan liian heiveröisellä arsenaalilla tai vasta kun on jo liian myöhäistä. Jos koulutuksesta säästetään nyt, lapsillamme ovat edessään jättimäisen osaamisvelan tuhoisat seuraukset.

Leila Kurki, STTK:n työllisyyspoliittinen asiantuntija

***

Aikuiskoulutus tarvitsee kokonaisuudistuksen

Aikuiskoulutuksen tavoitteet on tuplattava