Sisäministeri Petteri Orpo: Vihapuheelle laitettava piste


Maahanmuutto, maahanmuuttajat työelämässä.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok) sanoo STTK-lehden haastattelussa, että kaikki ääriajattelu ja vihapuhe täytyy Suomessa saada kitkettyä pakolaisongelman ympäriltä pois.
– Tämä on iso haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Orpo on vakuuttunut, että kestäviä ratkaisuja pakolaisongelmaan saadaan vain vaikuttamalla pakolaisuuden syihin lähtömaissa. Hän myöntää, että periaate sopii huonosti yhteen hallituksen käytännön politiikan kanssa, kun hallitus leikkaa puolet kehitysavusta pois kertaheitolla.
– Sanotaan nyt suoraan, että ei se hirveän hyvin sovi, Orpo toteaa.
Hupenevien kehitysrahojen käyttöä pyritään kuitenkin Orpon mukaan tehostamaan. Hallitus on lisäksi yrittänyt katsoa, että leikkaukset eivät osuisi pakolaiskriisin lähtömaihin.

“Vihapuhe saatava loppumaan”

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) luottaa Suomen kansan suureen hiljaiseen enemmistöön. Sitä eivät edustaneet Lahdessa pakolaisia kivisateella tervehtineet mielenosoittajat.
– Kaikenlainen ääriajattelu ja vihapuhe täytyy saada kitkettyä pois. Tämä on iso haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok.).
Ministeri ei kuitenkaan usko vihapuheen loppuvan sormia napsauttamalla. Haasteeseen vastaamiseen tarvitaan koko kansalaisyhteiskuntaa ja avointa keskustelua. Pöytään pitää lyödä faktoja ennakkoluulojen sijaan.
Orpo luottaa siihen, että suomalaisten suuri hiljainen enemmistö haluaa auttaa hädänalaisia pakolaisia.
– He ymmärtävät mistä on kysymys. Toisaalta ollaan myös huolissaan siitä, saadaanko tilanne hallintaan. Minä uskon, että saadaan.

Ongelmasta vahvuudeksi

Petteri Orpo yhtyy näkemyksiin, joiden mukaan pakolaisista ja maahanmuuttajista yleensäkin voi löytyä osa ratkaisua Suomen talouden kestävyysongelmiin. Suomen kantaväestö ikääntyy, josta seuraa vakava kestävyysvaje julkiseen talouteen.
Orpo on havainnut, että nyt maahan tulevat ovat hyvässä työiässä vielä pitkään.
Pakolaisongelma voidaan kääntää myös vahvuudeksi, Orpo ajattelee.
– Se tarkoittaa isoa projektia tänne tulevien ihmisten kotouttamisessa ja integroimisessa yhteiskuntaan. Heidät on saatava mahdollisimman nopeasti työelämään.
Orpo korostaa, että pakolaisten työllistyminen ei ole nollasummapeliä.
– Ei ole niin, että meillä olisi vakiomäärä työpaikkoja, joista sitten kisaillaan.
Suomi on uuden tilanteen edessä. Maahanmuutto tänne on ollut melko vähäistä verrattuna lähes kaikkiin muihin Euroopan maihin.
– Onnistuneesta integroimisesta yhteiskuntaan löytyy hyviä esimerkkejä maailmalta. Toisaalta löytyy myös esimerkkejä epäonnistumisista.
– Täytyy katsoa muiden onnistumiset ja epäonnistumiset ja rakentaa suomalainen malli.

Apua lähtömaihin

Orpo on vakuuttunut, että kestäviä ratkaisuja pakolaisongelmaan saadaan vain vaikuttamalla pakolaisuuden syihin lähtömaissa.
Entä miten periaate sopii hallituksen käytännön politiikkaan, joka leikkaa puolet kehitysavusta pois yhdellä rykäyksellä?
– Sanotaan nyt suoraan, että ei se hirveän hyvin sovi, Orpo myöntää.
Kun kehitysrahat nyt kuitenkin hupenevat, niiden käyttöä pyritään Orpon mukaan tehostamaan. Hallitus on lisäksi yrittänyt katsoa, että leikkaukset eivät osuisi pakolaiskriisin lähtömaihin.
Sitä Orpo pitää hyvänä, että EU-pöydissä on sentään voitu sopia rahasta pakolaisten lähtömaiden avustamiseen. Kaikkien EU-maiden talous ei sentään ole niin pahassa jamassa kuin Suomen.
Jo päätettyjen toimien lisäksi valmistelussa on kahden miljardin euron pääomalla toimivan rahaston perustaminen. Perustamispäätös syntynee seuraavassa huippukokouksessa.

Hän myöntää, että periaate sopii huonosti yhteen hallituksen käytännön politiikan kanssa, kun hallitus leikkaa puolet kehitysavusta pois kertaheitolla.
– Sanotaan nyt suoraan, että ei se hirveän hyvin sovi, Orpo toteaa.

Eurooppalainen ratkaisu

Orpo on korostanut, että pakolaiskriisiin tarvitaan yhteinen eurooppalainen ratkaisu. Suomi kuitenkin äänesti tyhjää, kun EU:n sisäministerikokouksessa päätettiin 120 000 pakolaisen jakamisesta EU-maiden kesken seuraavan kahden vuoden aikana.
EU:n määräenemmistöpäätöksissä myös tyhjä luetaan ei-ääneksi ja Suomi joutui samaan seuraan Romanian, Slovakian, Tšekin ja Unkarin kanssa. Ne äänestivät suoraan ehdotusta vastaan.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeri ei ollut täysin tyytyväinen saamiinsa äänestysohjeisiin. Niistä oli päättänyt hallituksen johtotroikka Sipilä, Soini ja Stubb.
– Tärkeintä kuitenkin on, että Suomi on itse ratkaisussa mukana. Suomi ilmoitti alusta pitäen ottavansa osaa taakanjakoon juuri niin kuin esitettiin.
Oliko Suomen äänestyskäyttäytyminen hallituksen sisäpolitiikkaa perussuomalaisten rauhoittamiseksi?
– Se liittyi hallitusohjelmaan ja viime kädessä hallituspuolueiden linjauksiin siinä tilanteessa. Onneksi olimme mukana itse asiassa.

Hallitsematon tilanne haltuun

Orpo korostaa Suomen olevan aktiivisesti mukana hakemassa eurooppalaista ratkaisua pakolaiskriisiin.
– EU:n alueelle tulee jokainen päivä tuhansia ihmisiä, jotka eivät rekisteröidy, eikä tiedetä mihin he menevät. Tämä peli on saatava poikki.
Euroopan rajavalvonnan tehostaminen on hyvä alku. Orpo on myös tyytyväinen päätökseen perustaa “hot spotit”. Ne ovat resursoituja vastaanottokeskuksia pakolaistulvan vaikeimmissa kohdissa Kreikassa ja Italiassa, ehkä myös Balkanilla.
– Näitä ratkaisuja tarvitaan, jotta hallitsematon tilanne saadaan otettua haltuun.

Rajat kiinni?

Suomi on ollut viime viikkoina helisemässä pakolaisvirran kanssa. Haastattelua tehtäessä Suomeen tuli väkeä Ruotsin kautta 500 hengen päivävauhdilla.
Orpon mielestä Suomessa on syytä varautua siihenkin, että pakolaisten virta jatkuu, eikä EU kykene yhteisiin ratkaisuihin.
– On mietittävä mitä me sitten teemme. Tämäkin keskustelu meidän täytyy käydä, se ei saa olla tabu.
Orpo on väläyttänyt mahdollisuutta, että Suomen mitta täyttyy jossakin vaiheessa. Se merkitsisi rajojen sulkemista.
– Olen halunnut herättää keskustelun vaihtoehdosta, että Eurooppa ei saa tilannetta hallintaan. Me olemme pussinperä ja meilläkin raja tulee jossain vaiheessa vastaan.
Orpo uskoo kuitenkin vielä eurooppalaiseen ratkaisuun. Mikäli se ei kuitenkaan onnistu, seuraava vaihe voisi olla pohjoismaiden yhteistyö.
Orpon mukaan kaiken perustana on, että Suomen oma pakolaisten vastaanottojärjestelmä on kunnossa. Hän ennakoi, että turvapaikkahakemusten käsittelyajat pitenevät ja linja tiukkenee.
– On voitava erottaa todellisen avun tarvitsijat.

Teksti ilmestyy kokonaisuudessaan seuraavassa STTK-lehdessä, joka ilmestyy 12.10.
———————————-
Teksti: UP/Kari Leppänen
Kuvat: Pekka Sipola’

***

STTK:n Palolalle ei käy maahanmuuttajien palkka-ale: “Loisi toisen luokan työmarkkinat”