Taloudesta tiistaina: Muutosturvapaketin tulisi olla kattavampi


Jukka Ihanus STTK

Suomen työmarkkinat ovat murroksessa rakennemuutoksen ja pitkittyneen taantuman johdosta. Työttömyysasteen trendi on pysynyt viime kuukausina 9,5 prosentissa. Suomen Pankin mukaan työttömyyden kasvu on seurausta siitä, että työpaikkoja luovia aloittavia yrityksiä ei synny tarpeeksi eikä työttömillä ole aina uusissa työpaikoissa tarvittavaa osaamista. Työntekijän turva on ajantasaisessa osaamisessa ja kyvyssä liikkua ammatillisesti työtehtävästä toiseen. Työttömyyden taltuttamiseksi muutosturvan ohella tarvitaan aloittavia yrityksiä tukevaa elinkeinopolitiikkaa.

Muutosturvaa ja parempaa työsuhdeturvaa tarvitsevat erityisesti yli 50-vuotiaat työntekijät

Muutosturvaa ja parempaa työsuhdeturvaa tarvitsevat erityisesti yli 50-vuotiaat työntekijät, sillä heidän uudelleen työllistyminensä on erityisen vaikeaa.  Yli 50-vuotiaita oli elokuussa työttömänä 125 600 eli 8 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 55-vuotiaita oli työttömänä 88 100, mikä on 6 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työikäisessä väestössä on myös osaamisvajetta, joka vaikeuttaa uudelleen työllistymistä työttömyyden kohdatessa. Suomessa on 650 000 aikuista, joille tietotekniikan käyttö tuottaa vaikeuksia. Heistä 70 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Perustaitojen, kuten luku- ja numerotaitojen, kanssa kamppailee 300 000 aikuista.

Suomessa on merkkejä orastavasta kohtaanto-ongelmasta eli siitä kuinka työttömät ja avoimien työpaikat löytävät toisensa. Työnvälityksen tehostamista on jatkettava.

Suomessa on merkkejä orastavasta kohtaanto-ongelmasta eli siitä kuinka työttömät ja avoimien työpaikat löytävät toisensa. Työnvälityksen tehostamista on jatkettava. Lisäksi on lisättävä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja samalla, kun niitä ohjataan vaikuttaviksi tiedettyihin kohteisiin. Eduskunnan käsittelyssä oleva lisätalousarvio tuo pientä helpotusta akuuttiin määrärahavajeeseen. Ensi vuoden osalta määrärahoja leikataan, vaikka työttömyyden ennustetaan nousevan.

Kelan mukaan vuonna 2014 aktiivitoimenpiteet kohdistuivat pitkään työttömänä olleisiin työmarkkinatuen saajiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Syrjäytynyt pitkäaikaistyötön maksaa yhteiskunnalle 600 000 euroa, joten panostus muutosturvaan maksaa itsensä takaisin.

STTK:n tavoitteena elokuussa kariutuneissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa oli, että työnantajat osallistuisivat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen muutosturvatoimien rahoittamiseen.

STTK:n tavoitteena elokuussa kariutuneissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa oli, että työnantajat osallistuisivat tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen muutosturvatoimien rahoittamiseen. Näin voidaan varmistaa, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työllistämissuunnitelman mukaisiin aktiivitoimiin, kuten osaamiseen päivittämiseen, on tarpeen vaatiessa resursseja.

Hallituksen kilpailukykypaketissa sisältää muutosturvan parantamisen yli 20 henkeä työllistävistä yrityksistä irtisanottujen osalta. Tämä on hyvä avaus, mutta se jättää joka kolmannen yksityisen sektorin palkansaajan mahdollisten työnantajan maksamien muutosturvatoimien ulkopuolelle. Alle 20 henkeä työskentelevissä yrityksissä työskentelee noin puoli miljoonaa palkansaajaa. Työnantajalle muutosturvan parantaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa. Työnantaja saa hallituksen paketissa yli satakertaisen edun muiden työvoimakustannusten alenemisena. Muutosturvan parantamisen tulisi olla hallituksen esitystä laajempi ja kattavampi, jotta kokonaisuus olisi tasapainoisempi.

Vaihtoehtoinen malli hallituksen esittämälle mallille on muutosturvaan sisältyvän koulutuksen rahoittaminen työnantajilta kollektiivisesti kerättävällä muutosturvamaksulla. Irtisanotun näkökulmasta toimenpiteisiin pääsyn on oltava riippumaton työnantajan koosta tai taloudellisesta tilanteesta. Näin työnantajilta kerättävä potti olisi myös suurempi kuin hallituksen mallissa ja useampi työtön saisi mahdollisuuden koulutukseen.

STTK:n esittämässä mallissa muutosturvatoimien rahoitus kerättäisiin perimällä erillistä maksua työnantajilta. Työnantajien maksu voisi olla työttömyysvakuutusmaksun tapaan tasasuuruinen kaikille työnantajille tai se voisi olla porrastettu yrityskoon mukaisesti. Maksut tilitettäisiin Työttömyysvakuutusrahaston yhteyteen perustettavaan Muutosturvarahastoon. Irtisanomisiin liittyvä kustannusriski jakaantuisi näin kaikkien työnantajien kesken. Tämä ei nostaisi työllistämisen kynnystä.

Jukka Ihanus, STTK:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja